Julkisten hankintojen onnistuminen vaatii niin juridista osaamista, markkinoiden tuntemusta kuin käytännön järkeä kaikilta osapuolilta.
– Paikallisten yritysten menestyminen julkisissa hankinnoissa voidaan turvata, kunhan asioista keskustellaan yhdessä etukäteen, totesi Pekka Kallunki Kiertoa Oy:stä Alajärvellä järjestetyssä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa. Hankintalaki on lisäksi parhaillaan uudistumassa ja oletettavaa on, että asia helpottuu jatkossa lisää, vaikka paikallisuutta ei voikaan käyttää hankinnoissa kriteerinä.
Alajärven tilaisuuteen mukaan lähti hyvä joukko niin kunnallisia hankintojen tekijöitä kuin paikallisia yrittäjiäkin. Tilaisuuden avauksessa yrittäjäin kehityspäällikkö Tommi Ylimäki totesi päivän aiheen ”Järkeä julkisiin hankintoihin” olevan jopa hieman provosoiva, mutta se on sitä tarkoituksella.
– Julkiset hankinat ovat olleet keskusteluissa esillä jo pitkään, siksi päätimme lähteä neljän paikkakunnan kierrokselle, jotta asiasta saadaan aikaan keskustelua.
– Kun saamme faktat asiasta niin hankintojen tekijöille kuin yrittäjillekin ja ihmiset kasvotusten aiheen ympärille, niin se auttaa jo paljon.
Puhujavieraana ollut Pekka Kallunki jatkoi samalla linjalla haluten haastaa kuulijansa, jotta keskustelua syntyisi. – Meidän pitää aina muistaa, että hyväkään laki ei takaa onnistumista. Mutta huonokaan laki ei estä onnistumasta.
Kallunki kysyikin ensi töikseen, onko julkisissa hankinnoissa järkeä? Vastaus oli yksiselitteinen, on.
Toinen, ja kiinnostavin kysymys oli, voiko paikallisuutta huomioida hankinnoissa? Tähänkin vastaus oli selkeä, voi. – Paikallisuus ei voi olla hankintakriteerinä, mutta muilla tavoin paikallisuus voidaan huomioida, Kallunki vakuutti.
Esimerkkinä hän mainitsi vaikkapa perunanhankinnan. Jos tarjouspyyntöön laitetaan kriteeri, kauanko kuorittu peruna säilytetään ennen sen toimittamista ostajalle, saadaan jo tällä pelattua isot toimijat pois.
Kolmas kysymys oli, ovatko julkiset hankinnat vaikeita? Eivät ole. – Julkisten hankintojen laista voi puhua kansankielisesti, se ei ole rakettitiedettä. Jos yrittäjä ei ole koskaan ollut mukana jättämässä tarjoustaan, niin kannustan osallistumaan!
Neljäs asiakokonaisuus oli, miten hankintalaki uudistuu ja mikä muuttuu. – Viimeinen hankintalain uudistus oli 2010 ja parhaillaan tehdään uutta. Uusi hankintalaki tulee yksinkertaistamaan prosessia ja tulee todennäköisesti pakottamaan vuoropuheluun, markkinatarjonnan tutkimiseen ennen tarjouspyynnön tekemistä.
Kallunki opasti hankintojen tekijöitä siihen, miten hyvä tarjouspyyntö tehdään. – Hyvä tarjouspyyntö tehdään yhteistyöllä. Uusi laki tulee todennäköisesti velvoittamaankin tiiviiseen yhteistyöhön tarjoajaosapuolten kanssa. hankinnasta saa ja pitää ennen tarjouspyynnön tekemistä keskustella, vasta kun tarjouspyyntö on julkaistu, keskustelu loppuu.
– Hyvässä tarjouspyynnössä määritellään selkeästi mitä halutaan ja hyvä tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjouksen täytyy täyttää tarjouspyynnön vaatimukset joka kohdaltaan. Jos se ei täytä, niin hankkijan täytyy hylätä se, pienenkin muotoseikan takia.
– Kannattaakin tehdä tarjous samalla rakenteella kuin tarjouspyyntö on jätetty, näin muistaa vastata jokaiseen kohtaan, Kallunki totesi. – Julkinen hankkija ei voi ottaa huomioon sellaisia asioita, joita ei tarjouksessa ole kerrottu, vaikka vastaukset löytyisivät esimerkiksi yrityksen nettisivuilta.
Jotta julkisissa hankinnoissa voitaisiin päästä kaikkia osapuolia tyydyttäviin tuloksiin, kannattaa ennen hankintapyynnön tekoa käydä kriteerit läpi yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. – Paikallisten yritysten menestyminen hankinoissa on mahdollista turvata, Kallunki vakuutti.
Tuula Jokiaho
