Saarijärveläinen kansanedustaja Petri Honkonen ja Saarijärvi-Viitasaari-seutujohtoryhmä kutsuivat yhteen Kyyjärvelle Betset Oy:lle pohjoisen Keski-Suomen kuntien johdon, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) edustajat sekä alueen keskeiset teollisuusyritykset keskustelemaan ja hakemaan ratkaisuja työvoimapulaan.
Mukaan tapaamiseen lähti peräti noin 30 osanottajaa.
– Useat yritykset ovat törmänneet kasvavaan ongelmaan löytää ammattitaitoisia työntekijöitä. Talous ja useiden yritysten tilauskirjat kasvavat Suomessa ja Keski-Suomessa, mutta samalla osaavan työvoiman puute on osoittautunut joidenkin yritysten investointien ja kasvun esteeksi, Honkonen sanoo.
– Talouskasvu ja seutukunnan elinvoimaisuus ei saa vaarantua osaavan työvoiman puutteen vuoksi. Haaste on sen verran suuri, että siihen on mielekkäintä hakea vastauksia kaikkien kuntien, alueen koulutuksenjärjestäjän ja yritysten välisellä yhteistyöllä, Honkonen toteaa.
Tapaamisessa Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen puhui aiheesta työmarkkinat seudun kuntien näkökulmasta ja yrittäjän puheenvuoron käytti Lasse Happonen Betset Oy:ltä.
Happonen on tyytyväinen siihen, että kunnat ovat havahtuneet tilanteeseen, sillä kunnat voivat konkreettisesti vaikuttaa asioihin esimerkiksi koulutuksen keinoin.
Betsetillä onkin Happosen mukaan hyviä kokemuksia työvoimaviranomaisten aktiivisuudesta työvoiman saamiseksi. Esimerkiksi joulun alla päättyneen rekrykoulutuksen tiimoilta TE -toimisto oli yhteydessä peräti 6000 työttömään, joista 25 ilmaisi kiinnostuksensa koulutukseen ja 16 heistä valittiin kurssille.
Kurssin suoritti loppuun saakka seitsemän henkilöä, joista kolme on nyt työsuhteessa Betsetille ja loputkin neljä kevääseen mennessä.
Työvoiman riittävyys on haastellinen kysymys Betsetillä ja esimerkiksi 2016 syksyllä, turvapaikanhakijatilanteen ollessa kuumimmillaan, talosta löytyi työpaikka parhaimmillaan 15 turvapaikanhakijalle. Tämä on Happosen mukaan myös merkki siitä, että työpaikkoja on ja niitä on vaikea saada täytettyä.
Edelleen vuonna 2017 Betsetillä on ollut tilanne, jossa työntekijöitä tarvittiin lisää nopeasti. Tällöin talossa oli enimmillään työssä yli 30 hyvinkin kaukaa, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, tullutta työntekijää.
Syy siihen, miksi alalla eletään työvoimapulassa, on Happosen arvion mukaan monen tekijän summa. Eläköityneiden ja pian eläköitymässä olevien ikäluokkien jälkeen tulleilla asenne työhön on erilainen ja myös alan yrityksillä on pohtimisen paikka, mitä yrityksen johtamiskulttuurissa voidaan tehdä. Se, että uusia työntekijöitä saadaan rekrytoitua, ei nimittäin riitä, vaan heidät pitäisi myös saada pysymään.
Tuula Jokiaho
