Kuortaneen yhteiskoulun oppilaat Roosa Leppänen, Jessica Viitanen, Eero Osala ja Rasmus Hautamäki kertoivat oppilaiden kokemuksia koulunsa hankkeesta.

Pylly irti penkistä 20 minuutin välein

Kuortaneen urheiluopistolle kokoontui viime viikolla reilut sata opettajaa tai muuta opetusalan työntekijää Liikkuva koulu -koulutukseen. Kyseessä oli kaksipäiväinen alueseminaari, missä liikkuvia kouluja pyritään kehittämään tästä eteenkin päin.

Mukana oli kouluväkeä Etelä-Pohjanmaalta, Hämeestä, Keski-Suomesta ja Keski-Pohjanmaalta.

Liikunnan ja oppimisen välisestä yhteydestä luennoi fysiikan lehtori FM Hannu Moilanen Jyväskylän normaalikoulusta.

– Pylly irti penkistä 20 minuutin välein nostaa ihmisen vireystilaa istumisen sijaan kummasti. Liikkuminen ei tarvitse olla ihmeellistä, kunhan se katkaisee passiivisen toiminnan. Toiminta voi olla vaikkapa sormien pyörittelyä tai ulkona pienen juoksukierroksen tekeminen. Käytänteiden muuttaminen ja kokeileminen vaativat rohkeutta. Mikään opetusmenetelmä ei kuitenkaan ole toistaan parempi, vaan ne tukevat toisiaan.

Lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

– Liikkumiseen on monia syitä: Stressinsietokyky, liikunta dopeuttaa aivojen eri välisten alueiden viestintää. Se myös parantaa lyhyt- ja pitkäkestoista muistia ja hidastaa aivojen vanhenemista. On myös tutkimustuloksia, joiden perusteella liikunta lisää luovuutta, totesi Moilanen.

Liikunnasta ja fyysisestä terveydestä luennoi lääketieteen tohtori Tommi Vasankari UKK-Instituutista.

– Liikunnan vaikutukset näkyvät suoraan sairauksien ennaltaehkäisyssä. Jos ihmisellä on hyvä fyysinen kunto, niin sydänsairauksien riskit pienevät 80 prosentilla. Loput 20 prosenttia on perimän osuutta. Varusmiesten Cooperin testin tulos on laskenut jyrkästi sitten huippuvuosien. Vuonna 1978 2200 metriä alittaneita oli alle neljä prosenttia ikäluokasta, kun nyt heitä on 26 prosenttia ikäluokasta.

– Emme voi syyllistää nuoria, sillä nykyään yhteiskunnassamme elämä on fyysisesti paljon helpompaa kuin muutama vuosikymmen sitten. Jos juoksukunto nousee esimerkiksi kilometrin tunnissa, se tarkoittaa henkilöllä 13 prosenttia pienempää kuolleisuuden riskiä. Siksi paikallaanoloa istuen, seisten tai makuulla tulisi saada mahdollisimman vähäiseksi, painotti Vasankari.

LIITU-tutkimus vuodelta 2016 osoittaa karun totuuden kouluikäisten liikunnan määrästä.

– Mukana tutkimuksessa oli 172 koulua eri puolilta Suomea. Tulosten mukaan peruskouluikäisten liikuntamäärä putoaa peruskoulun loppua kohden. Arkena liikuntaa tulee keskimäärin enemmän kuin viikonloppuna. Liikuntamäärien erot kouluikäisillä ovat lisääntyneet. Ne, jotka liikkuvat erittäin vähän, kuinka heistä kasvaa sellaisia aikuisia, jotta jaksetaan työelämässä, kysyy Vasankari.

Käytännön keinoina Vasankari suosittelee arkiliikunnan lisäämistä, kuten koulumatkojen liikkumista jalkaisin ja hyötyliikunnan lisäämistä.

Kuortaneen yhteiskoulun oppilaat mukana

Kuortaneen yhteiskoulun väki oli kertomassa kokemuksia Liikkuva koulu -ohjelmasta.

Sivistystoimenjohtaja Sanna Koivisto ja liikunnanopettaja Miia Siukola kertoivat yhteiskoululla toteutetuista liikkumista edistävistä toimenpiteistä.

Lions -club lahjoitti Soinissa liukureita Liikkuvan Koulun välituntiliikuntaan.

– Välituntialueelle on rakennettu liikuntaa edistäviä laitteita paikoitusalueiden paikalle, jalkapallokenttä on koulun vieressä ja erilaisia liikunnallisia ja ulkotapahtumia on järjestetty.
Oppilaat kertoivat kokemuksista.

– Kun tuli alakoulusta seiskaluokalle, liikunnallinen välituntitoiminta oli jo tuttua.

– Koulussa on järjestetty kävelymaratoneja, hiihtopäivää ja retkipäiviä. Myös ulkona tapahtuvaa opiskelua on lisätty.

– Koulu on lähtenyt luontoon myös erilaisilla tempauksilla, kertoivat Rasmus Hautamäki ja Eero Osala.

Liikkuva koulu on hallituksen kärkihanke

Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskouluikäinen liikkuu tunnin päivässä.

Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työrauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen.

Liikkuvan koulun rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnat osallistuvat Liikkuva koulu -hankkeen kustannuksiin 50 prosentilla.

Rami Puro