Levijoen, Uusikylän ja Ylikylän koulut sekä Taimelan yläkoulu sulku-uhan alla

Koulukeskustelu on käynnistynyt syksyn tullen ja seuraavan vuoden budjetin laadinnan ollessa käsillä. Tällä erää kyläkoulujen tilannetta lähestytään Alajärvellä koulukiinteistöjen kautta.
Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto on esitellyt valtuutetuille koulujen kuntoarvioiden lopputulokset ja sivistystoimen esityksen toimenpiteiksi. Mikäli koulua jatketaan kaikilla kouluilla, on ensi vuodelle löydyttävä miljoona euroa välttämättömien korjaustöiden tekemiseen. Kauniston mukaan näin ei kannata tehdä, vaan raha käytettäisiin Paavolan koulun laajennukseen.

Viime talvena kyläkoulujen kuntoa läpikäytäessä on löytynyt niin akuutteja korjaustarpeita kuin peruskorjaustarvettakin. Tästä syystä kuntoarvioita on teetetty myös ulkopuolisilla asiantuntijoilla.
Kaunisto muistuttaa, että koulua ei voi pitää tiloissa, jotka aiheuttavat haittaa terveydelle. Tarkastukset on tehty aluksi moniammatillisena työpaikkakäynteinä. Niihin yhdistettiin terveydensuojelulain mukainen tarkastus, joita kouluihin tehdään kolmen vuoden välein.
–    Koska tarkastusten ja kuntoarvioiden perusteella nousi esille akuutteja korjaustarpeita, joutuu sivistystoimi tarkoin pohtimaan käytössään olevan kiinteistömassan tulevaisuutta, Kaunisto sanoo. – Tarkastelun kohteena ovat mm. Hoiskon, Levijoen, Luoma-ahon, Uusikylän ja Ylikylän koulu. Lisäksi varhaiskasvatuksen kiinteistöjen tarkastusten osalta aloitetaan pitkän tähtäimen suunnittelu.

Kuntoarvioinnissa Hoiskon koululta löytyi peruskorjaustarvetta niin, että kokonaiskustannukset ovat 544000 euroa. Tästä summasta budjettiin on jo varattu reilu 100000 euroa suunnitteluun. Koulun oppilasennuste on hyvä liikkuen 100-120 oppilaan välillä. Kiinteistönhoidon kustannukset Hoiskossa ovat 115000 euroa vuodessa.
Levijoen koulun osalta välttämättömät korjaukset ensi vuodelle ovat 127000 euroa, jotta koulun pito voi jatkua. Se ei sisällä mm. keittiötä, teknisen työn- ja liikuntatilaa. Kiinteistönhuollon vuosikustannus on koululla 43000 euroa ja oppilaita on yli 30.
Luoma-ahon koulu taas tarvitsee akuutteihin korjauksiin 124000 euroa, mikä ei sisällä keittiötä eikä teknisen työn tilaa. Kiinteistönhoidon kustannukset on 65000 euroa vuodessa, josta Mäkelä Alu Oy maksaa 30000, ja oppilaita on reilu 30. Kylä on elinvoimainen ja kasvava.
Uusikylän koulussa välitön korjaustarve on ensi vuonna 74000 euroa ja vuotuinen kiinteistönhuollon kustannus on 50000 euroa. Oppilasennuste on laskeva, sen mukaan koulu loppuu elokuussa 2015.
Ylikylän koulu on suuri murhe yksikön kokoa ajatellen. Ensi vuodelle akuuttiin korjaukseen tarvitaan 141000 euroa. Kiinteistönhuollon vuosikustannus on 75000 euroa ja koko koulu odottaa remonttia, jossa korjausaste olisi noin 90 prosenttia. Tämä tietää 2,6 miljoonan euron peruskorjausta.
Oppilaita koulu on täynnä, sillä tällä hetkellä oppilasmäärä on 84.

Kaikki viisi koulua ovat jo vanhoja ja ongelmat ovat samantyylisiä perustusten kosteudesta sisätilan ilmaan, lämmitykseen ja ilmastointiin saakka. Myös ikkuna- ja oviremontit odottavat.
Kaunisto ja tilapalvelupäällikkö Timo Ketola muistuttavat, että vaikka koulut ovat palvelleet hyvin vuosikymmeniä, niin jokaisella rakennuksella on elinkaarensa ja nämä alkavat nyt olla siellä toisessa päässä. Ne eivät pintasivelyllä enää tule kuntoon.
Terveystarkastaja Eeva-Leena Sillanpää ja työhyvinvointipäällikkö Sirkka Rajala muistuttavat, että välitöntä terveysvaaraa koulukiinteistöissä ei ole. Jatkuvasti ei kuitenkaan vain voida odottaa, että asioille tehtäisiin jotain tai tuleeko jollekulle oireita, vaan jossain vaiheessa on pakko tarttua työhön. Valvonta on tehostunut aivan valtakunnallisetsikin.
–    Keväällä tarkastuksissa löytyneiden ilmanvaihto-ongelmien vuoksi sivistystoimelta on pyydetty vastausta, mihin toimiin ryhdytään, sanoo Sillanpää. Koska vastausta ei ole saatu, on asioita tutkittava lisää mittauksin ja selvitettävä, mitä toimenpiteitä kouluilla tulee tehdä vielä tämän syksyn aikana esimerkiksi vuokralaitteiden avulla.
Lisätarkastuksia kouluilla tehdään vielä tällä viikolla. – Halusimme odottaa päätöksiä koulukiinteistöjen tulevaisuudesta. Koska niitä ei ole tullut, on pakko lähteä lisätutkimuksiin terveydensuojelulain perusteella, Sillanpää sanoo. Hän tähdentää, että lisätutkimuksia tarvitaan, koska pelkkä kuntoarvio ei riitä siihen että voitaisiin sanoa, missä koulutyötä voidaan jatkaa ja missä ei.

24,5 neliön tila joka oppilaalla

Jos koulua aiotaan Alajärvellä ensi syksynä jatkaa nykyisellä kouluverkolla, se tarkoittaa miljoonan euron satsausta välttämättömiin korjauksiin. Sivistystoimen esitys kuitenkin on, että Levijoki ja Uusikylä suljetaan jo ensi syksynä ja Ylikylä syksyllä -16. Näin ollen tarkastelun alla olleista viidestä kyläkoulusta vain Hoisko ja Luoma-aho jatkaisivat.
Edelleen myös Taimelan yläkoulu suljettaisiin syksyllä -16 ja Käpälämäen päiväkoti, joka sekin odottaa noin 800000 euron suuruista remonttia, siirtyisi koulun tiloihin vuoden -17 alusta.
Nämä järjestelyt vaativat lisätilan rakentamista Paavolan koululle jo ensi kevään aikana. Paavolaan siirtyisi kaikkiaan noin sata oppilasta lisää, mikä tarkoittaisi kolmen opetusryhmän lisäystä, kun taas kuusi opetusryhmää postuisi. Paavolaan tarvitsisi siis rakentaa noin 500 neliön ja vajaan miljoonan euron suuruinen laajennus. – Laajennuksen hinta on pienempi, kuin koulujen välitön korjaustarve ensi vuonna, Kaunisto laskee.

–    Tämä on esitys, jolla vältytään rahanmenolta. Emme lähde remontoimaan, vaan karsimme kiinteistöverkkoa. Samalla vähenevät kiinteistökuluja ja opettajien palkkoja jää pois.
Kauniston mukaan Alajärven talous ei kestä koulujen nykyistä kiinteistömassaa. Alajärvellä yhtä oppilasta kohden on 24,5 neliötä tilaa, kun esimerkiksi Raisiossa sitä on 10,2 neliötä. Rahaa haaskataan siis kiinteistöihin, kun se voitaisiin käyttää sisältöön.
Viimekädessä päätökset kouluverkon tulevaisuudesta tekee kaupunginvaltuusto.

Tuula Jokiaho