Tämä on ainut rikkinäinen sokkelilevyn kohta Uusikylän koulurakennuksessa. Tämän korjaaminen onnistuu talkoovoimin.

Kyläyhdistys selvitteli Uusikylän koulun korjaustarvetta

Esitys Uusikylän koulun 74000 euron akuutiksi korjaustarpeeksi on saanut kyläyhdistyksen liikkeelle ja selvittämään, mistä summa muodostuu.
Uusikylän kyläyhdistyksen selvityksen mukaan korjaustarpeet eivät ole niin akuutteja, kuin on annettu ymmärtää.

Kyläyhdistyksen toimesta on käyty lukemassa rakennuskatsastus Kuoppala Oy:n tekemä Uusikylän koulun kuntoarvio. Kuntoarviosta kirjattiin ylös kouluun kohdistuvia korjaustarpeita. Korjaustarpeet oli jaoteltu useammalle vuodelle seuraavasti: kuluvalle vuodelle 3000 euroa, ensi vuodelle 31000 euroa ja tämän jälkeen vuodelle 2022 15000 euroa ja vuodelle 2023 25000 euroa.

Ensi vuodelle summa koostuu vesikouruista, kulkusilloista ja lumiesteistä. Kyläläisten tarkastuksen mukaan kaksi syöksytorvea puuttuu ja ne voidaan asentaa talkoovoimin. Kattoturvalaitteet ovat hyvässä kunnossa, tarvittaessa ne voidaan talkoilla huoltaa. Myös sokkelilevyjen korjaus on merkitty ensi vuodelle. Koululta löytyy yksi rikkinäinen sokkelilevyn kohta, jonka korjaaminen onnistuu talkoovoimin.

Kerhorakennuksen alapohjan kuntotutkimukseen vuodelle 2015 tarvittaisiin 3000 euroa ja sen ikkunoiden korjaukseen tänä vuonna tuhat euroa. Kerhorakennus on kuitenkin ollut pois käytöstä.

Vuodelle 2022 on listattu julkisivun huoltomaalaus 15000 euron hintaisena. Kyläläisten mielestä koulussa on hyvä maalipinta. Pääoven uusiminen vuodelle 2015 hintaan 5000 euroa vaikuttaa niin ikään tarpeettomalle.

Kyläyhdistys on kommentoinut yksityiskohtaisesti kaikki muutkin kuntoarviossa esitetyt puutteet ja toteaa koulun korjaustarpeisiin vuodelle 2023 listatun lämmityskattilan uusimisesta oman ehdotuksensa. Uusimiseen on laskettu käytettäväksi 25000 euroa.

Tähän on olemassa kyläläisten mielestä edullisempi vaihtoehto, joka tuo pitkällä aikavälillä huomattavia säästöjä. Lämpöässän tekemän mitoituksen sekä laskelman mukaan koulun muuttaminen maalämmölle toisi vuodessa noin 16000 euron säästöt nykyisellä lämmitysöljyn hinnalla.

Koululla menee vuositasolla noin 24000 litraa öljyä. Maalämpöjärjestelmä maksaa noin 80000 euroa, sähköliittymän suurentamisen sekä muiden kulujen kanssa investointi maksaa noin 100000 euroa. Tähän on laskettu kyläläisten talkoilla asennettava keruupiiri.

Ilmatar Windpower Oyj on luvannut tukea investointia 20000 eurolla, kuitenkin enintään 20 prosenttia kuluista. Näin maalämmön takaisinmaksuaika on alle kuusi vuotta eikä se vaadi investointia, koska pienillä rahoitusjärjestelyillä maalämmön voi maksaa ensimmäisen kuuden vuoden aika kertyvillä säästöillä. Tämän jälkeen lämmityskulut tippuvat vuositasolla 16000 euroa.

Kyläyhdistys toteaa edelleen, että Uusikylän koulussa käyvät oppilaat Uusikylän lisäksi, Iiruun, Koivumäen ja Möksyn kylistä, joiden koulut on suljettu viimeisten 20 vuoden aikana. Kun noiden kolmen kylän koulut suljettiin, oli Alajärven kaupunginvaltuustossa vallalla näkemys, että Alajärven itäisen alueen yhteinen koulu säilytetään ja sen kehittämiseen kaupunki panostaa.

Tämän ajatuksen seurauksena Uusikylän koululle saatiin erillinen nykyaikainen liikuntatila vuosikymmenten odotuksen jälkeen. Aiempia päätöksiä, joita niiden tekijät ovat vakuuttaneet pysyviksi, on toki monissa asioissa muutettu.

Kaupunginvaltuusto on myös asettanut vuosien mittaan erilaisia oppilasrajoja. Joskus säilytettävän koulun oppilasraja on ollut alle 20. Joskus on pidetty kiinni asetetuista oppilasrajoista toisten koulujen kohdalla ja toisten kohdalla ei.
Ennusteen mukaan lukuvuodella 2019 – 2020 oppilaita Uusikylän koulussa olisi 31. On monia tutkimuksia, jotka osoittavat, että oppimistulokset ovat paremmat yhdysluokissa, siis luokissa, joissa on eri-ikäisiä oppilaita.

Vuonna 2013 koulujen sulkemispyrkimys perusteltiin lähinnä henkilöstökulujen vähenemisestä saatavilla säästöillä. Nyt vuotta myöhemmin perustelut ovat muuttuneet. Nyt koulut pitäisi sulkea suuren kiinteistökulujen ja korjaustarpeiden takia. Kyläyhdistyksen mukaan ainakin Uusikylän koulun kohdalla nuo perustelut ovat tyhjän päällä.

Edelleen kyläyhdistys toteaa, että sivistystoimen esityksessä eivät näy kyläkoulujen sulkemisten kaikki vaikutukset. Vuosikymmenten kokemusten jälkeen on nähtävissä, että koulujen sulkeminen ei ole hyödyttänyt kuntia taloudellisesti.

Kokonaisvaikutukset koostuvat myös siitä, miten kylien vetovoima ja asutus kehittyy. Kyläyhdistyksen mukaan on erehdys luulla, että kylien kuihtuminen kasvattaa maalaiskuntien keskusten vetovoimaa. Ja lopulta taloudellisissa laskelmissa voi unohtua, että koulut ovat lasten ja nuorten opetusta varten.

Tuula Jokiaho