Mirko Haapalan tekee loppuvuoden aikana Miko Mäkelän nuohoukset Alajärvellä. Haapala on ammattimies siinä missä Mäkeläkin – miehet ovat tutustuneet vuonna 2006 ollessaan samaan aikaan koulutuksessa.

Mirko Haapala tuuraa Miko Mäkelän nuohoukset Alajärvellä loppuvuonna

Alajärveläinen nuohooja Miko Mäkelä on sairauslomalla loppuvuoden ajan, koska vuosi sitten liikenneturmassa loukkaantuneen jalan vaurioita on nyt operoitu leikkauksella.
Alueen kiinteistöt eivät tästä huolimatta jää nuohoamatta, sillä Miko on saanut tuuraajakseen vanhan tuttunsa, alalla yhtä kauan olleen ilmajokelaisen Mirko Haapalan. Miehet tutustuivat aikoinaan ollessaan koulutuksessa samaan aikaan vuonna 2006 ja molemmat ovat siitä saakka tehneet nuohoajan töitä.
– Olen nuohonnut siitä saakka, viime aikoina Lapualla. Omaa piiriä minulla ei ole, mistä syystä pystynkin nyt tulemaan tänne avuksi, Mirko kertoo.
Loppuvuoden aikana, 20. lokakuuta alkaen, Mirko tuleekin olemaan yhteyksissä kiinteistönomistajiin aluksi Kirkonkylällä Seppälän ja Takalan alueella ja sen jälkeen Kortekylällä ja Halla-aholla. Näillä alueilla on tälle vuodelle kohteita jäljellä vielä runsaasti talouksia.
Miko toivookin asukkaiden suhtautuvan myönteisesti Mirkon yhteydenottoihin, sillä tuurausta on tekemässä ammattimies ja jos nuohouksia ei hoideta nyt, ei Mikolla olo töihin palattuaan mahdollisuuksia kiertää väliin jääneitä talouksia, vaan niiden nuohous siirtyy sitten vuodella eteenpäin.
Vakituisessa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä nuohous tulee tehdä kerran vuodessa ja vapaa-ajanasunnoissa joka kolmas vuosi. Vaikka Alajärvellä nuohoajat tse ovat aktiivisia ja ehdottavat kiinteistönomistajille nuohousaikoja, on perimmäinen vastuu siitä, että nuohous on suoritettu, kiinteistön omistajalla itsellään.
Nuohouksia ei pidäkään jättää välistä, sillä jos tulipalo sitten osuu kohdalle eikä nuohouksesta ole huolehdittu, voi vakuutusyhtiön kanssa tulla ongelmia korvausten suhteen.
Näin ollen etenkin vapaa-ajan asuntojen nuohouksia kannattaa itsekin pitää mielessä milloin ne on tehty ja soitella nuohoojalle, jos yhteydenottoa ei ala kuulua.
Myös niiden, joilla on uusi talo tai vaikkapa myöhemmin asennettu takka tai muu tulisija, pitää olla itse yhteydessä nuohoojaan, sillä nuohooja ei saa mistään muuten tietoa siitä, että alueelle on tullut uusi nuohottava kohde.

Tuula Jokiaho