Ruoveden maisema -näyttely avattiin Nelimarkka-museossa

Nelimarkka-museossa avattiin lauantaina Ruoveden maisema -näyttely, joka lisää tietoa Ruoveden taidehistoriasta. Näyttely on samalla osa Tiina Lammisen Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan valmistamaa tohtorin tutkintoa.

Näyttelyssä on mukana kolmen Ruovedellä työskennelleen taiteilijan teoksia: Sigrid Aminoffin, Elga Sesemannin ja Aira Niemi-Pynttärin.

MAINOS

Lisäksi nähdään teoksia kuudelta nykytaiteilijalta: Simone Braitingerilta, Elina Förstiltä, Tiina Lammiselta, Anna Makoveczilta, Kathrina Rudolphilta ja Angela Stauberilta.

Viimeksi mainittuja yhdistää osallistuminen Ruoveden maisema -maalaussymposioumiin Pekkalan kartanossa vuosina 2014 ja 2015.

Nykytaiteijoiden esillä olevista teoksista valtaosa on syntynyt joko Ruovedellä tai Alajärvellä.

Näyttelyn avasi Ruoveden kunnan sivistystoimenjohtaja KT Riitta Juusenaho, joka toi onnittelut ja terveiset kunnan puolesta Nelimarkka-museolle. -Kyseessä on enemmän kuin pelkkä näyttely. Tavoitteena on esitellä tutkimuksellisesti myöskin Ruoveden taidehistoriaa uuden tiedon tuottamisen näkökulmasta kolmen paikkakunnalla työskennelleen taiteilijan tuotannon kautta sekä nostaa esiin myöskin nykytaitelijoita, Juusenaho kertoi.

Lamminen tekee tohtorin tutkintoa aiheesta Ruoveden maisema ja se käsittelee värinkäyttöä havaintomaalauksessa. Näkökulmana on nimenomaan alueellisen työn esiin nostaminen.

Ruoveden maisema -projekti on ollut tapa tuottaa tutkimusaineistoa tutkimukselle. Kolme sodanajan naistaiteilijaa, Aminoff, Sesemann ja Niemi-Pynttäri, nousivat esille Lammisen tutkiessa Ruoveden taidehistoriaa.

Näyttelyn kuraattori Tiina Lamminen piti näyttelyn avaamisen jälkeen kuraattorin kierroksen ja esitteli näyttelyä ja projektia yleisölle. Hänen mukaansa kaikki kolme naistaitelijaa elivät melko pitkän taitelijauran, jopa 50-60 vuotta. Näyttelyssä on suurin piirtein kymmenen teosta jokaiselta ja Lamminen näkee, että esillä on tiivistys taiteilijoiden koko urasta.

Hän on yrittänyt tuoda esille Ruoveden aikaisia maalauksia ja taiteilijoiden omakuvamaalauksen. Hän on pyrkinyt tuomaan teokset esiin kronologisessa aikajärjestyksessä ja ne esittävät myös jonkinlaisen pääteteoksen.

Kolmen vuoden aikana Lamminen on kiertänyt ahkerasti yksityiskoteja, koska Aminoffin ja Sesemannin töistä ei ole ollut valmista biografista luetteloa.

Sesemannia voidaan pitää taiteilijoista tunnetuimpana. Yhtä teosta lukuun ottamatta nyt esillä olevat teokset ovat yksityiskokoelmista. Lamminen on keskustellut myös Sesemannin sisarentyttärien kanssa. Sen keskustelun kautta hän uskoo esillä olevien teosten antaa melko ehjän kuvan siitä, mitä Sesemann teki.

Lamminen iloitsi siitä, että hän oli päässyt katsomaan läpi Niemi-Pynttärin luonnosarkiston, joka ei ole ollut aiemmin kenelläkään käytössä. Niemi-Pynttärin arkisto sisälsi monenlaista luonnoksia, puolivalmiita ja valmiita sarjoja sekä suttupapereita. Aminoffin arkisto oli puolestaan koottu siten, että sen pohjalta pystyi luomaan melko ehjän kuvan siitä, mitä taitelija on tehnyt.

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio kiitteli Lammista yhteistyöstä ja hienosta näyttelystä sekä näyttelyn taiteilijoita sekä teoksia lainanneita tahoja. Taiteilijoista paikalla olivat Elina Försti ja Simone Braitinger. Näyttely on avoinna 29.5. saakka.

Jaana Koivukoski

Exit mobile version