Kuvan keskellä on osa lintujen pesimäsaareksi kunnostettavasta ns. Maaholman ruoppausmassasaaresta, jonka kuvassa näkyvälle edustalle haettiin lupaa vesikasvien juuriston poistoon tähtäävän ruoppauksen suorittamiseksi (ruoppausalue 2).

Helmi-elinympäristöohjelmassa suunnitteilla lintuvesikunnostukseen liittyviä ruoppauksia Evijärvellä

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta tarttumalla Suomen luonnon köyhtymisen merkittävimpiin suoriin syihin: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen.

Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä, hoidetaan perinnebiotooppeja ja tehdään toimenpiteitä ranta-, vesi- ja metsäluonnon tilan parantamiseksi. Toimet kohdistuvat lintuvesikunnostusten osalta Natura 2000 -verkoston kohteisiin.

Tässä tapauksessa kunnostustoimien kohteena on Evijärven kaakkoisosassa Välijoen laskukohdassa sijaitseva Jokisuunlahden ja Valmosannevan Natura 2000 -alue.

Kuvan oikeassa reunassa on Välijoki, jonka virtaamaa levitetään punaisten nuolten mukaisesti 8 m leveäksi kaivettavalla uomalla kuvan vasemmassa reunassa näkyvälle niittämällä avoinna pidettävälle alueelle (ruoppausalue 1).

Lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelemiseksi. Puolet Suomen kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia, paljolti kosteikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena.

Jokisuunlahti on ollut ja on edelleenkin erittäin merkittävä sisämaan lintuvesikohde, jonka linnustollisia arvoja vakava umpeenkasvu on heikentänyt ainakin 1990-luvulta saakka.

Tärkeimpänä toimenpiteenä Jokisuunlahdella on avovesialueiden muodostaminen ja ylläpitäminen avoimina niittämällä, mitä nyt suunnitteilla olevilla ruoppauksilla tuetaan.

Niittoa jatketaan tarpeen mukaan useita vuosia toistaen se myös loppukesällä 2021. Lisäksi alueella on tarkoitus aloittaa vesilintujen pesintöjä uhkaavien vieraspetojen – supikoiran ja minkin – tehopyynti.

Tavoitteena on monipuolisen kunnostustoimien keinovalikoiman avulla palauttaa Jokisuunlahti entiseen linnustolliseen loistoonsa, mikä voisi tarkoittaa mm. puna- ja tukkasotkan paluuta takaisin alueen pesimälajistoon sekä alueella pesivien mustatiirojen ja nokikanojen parimäärien kasvua.

Ylipäätään toimenpiteillä halutaan parantaa kaikkien vesialueesta riippuvaisten lintulajien elinolosuhteita.

Vesilain mukainen lupahakemus lintuvesikunnostukseen liittyvien ruoppausten suorittamiseksi Jokisuussa on jätetty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyyn 30.12.2020. Hakemukseen sisältyy ruoppauksia kahdessa erillisessä paikassa.

Ruoppausalueiden pinta-ala on yhteensä 0,76 hehtaaria ja massamäärä 2 200 kuutiota, eli kovin mittavista alueista ei ole kyse. Ruoppausten toteuttaminen lienee mahdollista aikaisintaan loppuvuodesta 2021, kuitenkin todennäköisemmin vasta vuoden 2022 aikana.

Ruoppausten ei arvioida heikentävän järven vedenlaatua tai vaikuttavan laajamittaisemmin virtauksiin järvellä. Vedenlaatua tarkkaillaan ruoppausten aikana ja niiden jälkeen. Linnuston kehitystä ja jo tehtyjen toimenpiteiden purevuutta siihen seurataan seuraavan kerran tämän vuoden touko-kesäkuussa.

Ruoppausalueet sekä toimenpiteiden kuvaukset

Jokisaaren pohjoispuolelle sijoittuva ruoppausalue (alue 1) on uomamainen ja sillä pyritään lisäämään veden virtausta Välijoesta lahden itäosaan niittämällä muodostetuille alueille. Tämän alueen pinta-ala on noin 0,2 hehtaaria ja massojen määrä korkeintaan 1 200 m3.

Ruoppausalue 2 liittyy välittömästi Välijoen länsipuolella sijaitsevan pitkänomaisen, ruoppausmassoista aikoinaan muodostetun saaren kunnostamiseksi lintujen pesimäsaareksi. Kunnostus pesimäsaareksi tarkoittaa ensivaiheessa puuston poistoa. Toimenpidealueen pinta-ala on korkeintaan 0,56 hehtaaria ja massojen määrä korkeintaan 1 000 m3. Kyse on enimmäkseen järviruo’on ja -kaislan juurakoiden poistamisesta.