Etelä-Pohjanmaa on kärkikastia Kevan kuntapäättäjäbarometrin kuntarekrytoinneissa

Etelä-Pohjanmaan kuntien avoimiin työpaikkoihin on riittänyt hakijoita, selviää Kevan teettämästä kuntapäättäjäbarometristä.

Kevan kyselyyn vastanneista Etelä-Pohjanmaan kuntapäättäjistä 67 prosenttia kertoi, että hakijoita on ollut riittävästi avoimiin vakanseihin. 26 prosenttia taas kertoi, että hakijoita ei ole ollut riittävästi.

Pohjois-Pohjanmaan kyselytulos on Suomen kolmanneksi paras. Vain Satakunnassa ja Pohjois-Pohjamaalla kyselyn tulos oli parempi.

Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan, lähes puolessa Suomen kunnissa on ilmennyt vaikeuksia saada hakijoita avoimiin vakansseihin. Kuntien valtuutetuille ja kunnanhallitusten jäsenille tehdyssä kyselyssä, 42 prosenttia kertoi, ettei hakijoita ole ollut riittävästi avoimiin vakansseihin. 51 % vastaajista taas kertoi, että hakijoita oli löytynyt riittävästi.

Erityisesti hakijapula on vaivannut yli sadantuhannen asukkaan kuntia. Näissä kunnissa 60 prosenttia vastaajista kertoi hakijapulasta. Alle 5000 asukkaan kunnissa tilanne on taas parempi, 56 prosenttia vastaajista kertoi hakijoita löytyneen.

Valtakunnallisesti toimialoista suurin osaajapula on barometrin mukaan sote-sektorilla ja sivistystoimessa.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistuttaa, että Kevan eläköitymistilastot ovat jo jonkin aikaa osoittaneet sen, että työvoiman saatavuudesta on tulossa isoja haasteita kuntien rekrytointeihin. Eri alueiden välillä erot työvoiman saatavuudessa ovat suuret.

– Työntekijöiden kannalta pula pätevistä työntekijöistä lisää työpaineita entisestään. Lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja palvelun järjestämisen kannalta tilanne on jo huolestuttava.

Kietäväinen muistuttaakin, että hyvät ja houkuttelevat työolot ovat entistä keskeisempi kunnan kilpailutekijä tulevaisuudessa.

– Työnantajamielikuvalla ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla on iso vaikutus siihen, miten kuntaan halutaan tulla töihin. Samoin näin kyetään vähentämään työkyvyttömyyden kustannuksia, jotka ovat yksin kunta-alalla jo kaksi miljardia euroa, eli noin kahden kunnallisveroprosentin tuoton verran. Näin vähennetään myös henkilöstön työpanosten menetyksiä ja vähennetään työvoimapulaa.

– Hyvän henkilöstöpolitiikan, työhyvinvoinnin kehittämisen nostaminen kunnan strategian keskiöön on iso ja kannattava satsaus kunnan tulevaisuuden menestystekijöiden kannalta. Toivottavasti tätä kysymystä pohditaan kunnissa tarkkaan tulevien kuntavaalien jälkeen, kun valtuustot aloittavat laatimaan valtuustokauden strategioitaan, Kietäväinen korostaa.