Sirkka Rajala muistuttaa, että kotitoimistolla helposti pienetkin tauot jäävät pitämättä ja myös sosiaalisten kontaktien puute sekä päivien monotonisuus kuormittavat.

Hyvinvointipalvelut Sirkka Rajala kouluttaa ja ohjaa parempaan työelämään

Hyvinvointipalvelut Sirkka Rajala on Alajärven Luoma-aholta oleva yritys, joka tuottaa työfysioterapian ja ergonomian asiantuntijapalveluita, koulutuksia työturvallisuuteen liittyen sekä työnohjausta yksilöille ja ryhmille.

– Tällä hetkellä työskentelen lisäksi Jamin Palvelut Oy:llä Täsmäjelppi työhönvalmentaja, kertoo yrittäjä Sirkka Rajala.

Sirkka on valmistunut Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta Työnohjaajaksi ja hän on SToryn jäsen. – Työnohjausta olen tehnyt sekä yksilöiden että erikokoisten ryhmien kanssa kaikilla organisaatioiden tasoilla.

– Työnohjauksessa mielestäni hienoimpia kokemuksia ovat olleet sellaiset työnohjaukset, joissa yksilö tai työyhteisö itse nopeasti oivaltaa, analysoi ja ratkaisee ristiriitansa. Työnohjaajan tehtävänä on ollut järjestää aikaa ajatella, auttaa ja pitää kiinni tavoitteille asetetuista aikatauluista. Työnohjaus on prosessi, jossa työnohjaaja toimii ohjaajana.

Työnohjaajan tehtävänä on tukea työssäjaksamista ja löytää yhdessä asiakkaan kanssa työkaluja sen ylläpitämiseen. Työnohjaus antaa uusia näkökulmia työhön ja omaan työnkuvaan.

– Työnohjauksen tarve on kasvanut sitä mukaa, kun arjen kiireet ja haasteet työurien pidentämiseen. Työuupumus voi alkaa esim. ammatillisen itsetunnon heikentymisenä, joka voi johtaa kyynistymiseen.

– Koetaan, että työhön ei voi vaikuttaa ja organisaation tarjoama tuki jää heikoksi. Resilienssin vahvistamisella tarkoitetaan kapasiteettia toimia ja säilyttää toimintakyky yllättävissä tilanteissa ja muutoksissa, kun suunniteltu tapa ei toimi ja pitää löytyä vaihtoehtoisia ratkaisuja, Sirkka sanoo ja kertoo, että korona aikana se on korostunut. Kaikesta on tullut vaikeampaa.

Johtamisella on ratkaiseva merkitys henkilöstön motivaatiolle, työyhteisön ilmapiirille ja niiden kautta tuloksellisuuteen ja menestykseen. Hyvä johtaminen perustuu perusaineksista arkipäivän johtamisessa.

– Kokemus oman työnsä merkityksellisyydestä on jokaiselle työskentelevälle tärkeää. Kokemus työn merkityksellisyydestä on yksilöllinen, vaikka siihen vaikuttavat niin ympäröivän yhteiskunnan kuin kulttuurinkin odotukset, normit ja prioriteetit.

– Kysymys on palkkatyön tekemisestä. Kun ihminen kokee työnsä mielekkääksi ja arvokkaaksi, hän on usein muutenkin tyytyväinen elämänsä muillakin osa-alueilla.

Poikkeusolot ja etätyö kuormittavat ja voivat lisätä masentuneisuutta, jolloin puhutaan etätyöapatiasta. – Kotitoimistolla helposti pienetkin tauot jäävät pitämättä ja myös sosiaalisten kontaktien puute sekä päivien monotonisuus kuormittavat. Etätyön johtaminen on tärkeää ja antaa tukea työskentelyyn.

Työnantaja voi saada työnohjauksen kulut vähennyksenä verotuksessa Työnantajan koulutusvähennyksenä. – Se edellyttää, että työnantaja on tehnyt lain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Koulutus voi liittyä työhyvinvointiin, ajankäytön hallintaan tai muuhun yleiseen työssä suoriutumiseen.

Verkkovälitteinen työnohjaus Teamsin avulla

Työnohjaukselle asetetaan selkeät tavoitteet ja odotukset samoin kuin kasvokkain tapahtuvassa työnohjauksessa. Joskus aiheesta riippuen on hyvä myös nähdä kasvotusten, joskin toisaalta tunteiden esille tuominen voi olla helpompaa ”etänä”.

Verkkovälitteisen työnohjauksen helppous ajasta ja paikasta riippumatta korostuu tänä aikana, kun kasvokkain tapahtuvat tapaamiset eivät ole mahdollisia. Tietosuoja-asetukset on myös otettava huomioon.

Usein työnohjaajan tehtävänä on tuoda työniloa työyhteisöön. Hyvä työ koostuu ammatillisuudesta, osaamisesta, perustehtävän ymmärtämisestä ja huumorista.

– Työssä vietetään melkein koko valveillaoloaika, siksi on tärkeää, että työ koetaan mielekkääksi ja merkittäväksi sekä koetaan olevan tärkeä osa työkavereidensa ryhmää, Sirkka muistuttaa.

Epävarmuudet työssä voi johtaa tekemisen demonstrointiin, jolloin tärkeämmäksi nousee se, kuinka työteliäältä ja kiireiseltä näyttää, ei se, mitä oikeasti saa aikaan. Työn tehokkuuteen pyrkiminen kadottaa työhön luonnollisesti kuuluvan luovuuden, jonka avulla työtä kehitetään ja syntyy uusia ideoita.

Työnantajalta työntekijöiden luovuuden hukkaaminen on tuhlausta. Parhaat ideat yleensä syntyvät työn tekemisessä ja asiakkaiden kohtaamisissa arjessa, ei useinkaan yritysjohdon kokouksissa. Uusien ideoiden syntyminen vaatii työiloa ja työnantajalta kuuntelemisen taitoa. Vastuu työnilosta kuuluu kaikille sekä työnantajille että työntekijöille itselleen.

– Jotta voi kokea iloa työstä, työntekijän täytyy pitää huolta omasta jaksamisestaan ja toimintakyvystään sekä huolehtia myös työn ulkopuolisen elämän mielekkyydestä. Paineet ja stressi täytyy purkaa siellä mihin ne kuuluvat ja siihen työnohjaus on hyvä kanava.

Sirkka Rajala tekee myös Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskorttikoulutuksia webinaareina ja läsnäkoulutuksina.