Alajärveläisillä Elina ja Juha Sillanpäällä alkavat piakkoin kiireiset ajat. Mehuasemayrittäjien sesonki kestää syys-lokakuulle saakka. Omenoita puristetaan useamman sadan kilon päivävauhdilla. Sillanpäät vinkkaavat, että mehuksi puristettavat omenat kannattaa poimia pikkuisen raakoina ja tuoda ne ilmavasti pakattuna mehuasemalle.
Pariskunnan pyörittämä mehuasema toimii toista vuottaan perheen kodin yhteydessä. Aikaisemmin omenoita puristettiin mehuksi Korkea-ahon mansikkatilalla. Uutta sesonkia valmistellaan tilaamalla mehun säilytykseen tarvittavia koteloita ja hanapusseja sekä pesemällä koneet. Vielä ennen asiakkaiden tuloa ja toiminnan alkamista tehdään meneillään oleva remontti loppuun.
Raaka omena kypsää parempi
Sillanpäillä on useampi vinkki onnistuneeseen omenoiden puristamiseen. Omenat pitää poimia aavistuksen raakoina. Omenoita ei kannata poimia kovinkaan paljon ennen mehuasemalle varattua aikaa. Omenat kannattaa kerätä ilmaviin astioihin eli laatikoihin tai koreihin. Suoraan auringonvaloon omenoita ei kannata jättää, sillä ne saattavat pilaantua.
– Jos omenat kerää muovipusseihin tai -ämpäreihin, se vaikuttaa mehun laatuun, huomauttaa Elina Sillanpää.
Juha Sillanpää täydentää, että omenan syöntimaku ei kerro mehun mausta.
– Kirpeästä omenasta voi tulla hyvänmakuinen mehu.
Osa Sillanpään mehuaseman asiakaskunnasta on tullut tutuksi jo Korkea-ahon ajoilta ja uusia asiakkaita saatiin viime syksynä. Asiakaskunta tulee Alajärveltä ja esimerkiksi Perho–Kyyjärvi-akselilta. Omenoita voi sopia tuotavaksi aamuin ja illoin ja kauempaa tuleville asiakkaille ilmoitetaan, milloin he voivat tulla hakemaan mehut. Juha Sillanpää kertoo, että pienin omenamäärä, joka kerralla puristetaan mehuksi, on 25–30 kiloa eli kolme ämpärillistä.
– Viime vuonna kesäomenat olivat pieniä ja syysomenat isoja. Suurin määrä, mikä kerralla tuotiin, oli 500 kiloa, muistelee Juha Sillanpää.
Mehuasemalla Sillanpäillä on käytettävissään murskain, puristin ja pastörointilaite. Laitteet on hankittu valmiina.
Pastöroitu mehu säilyy
Sillanpäät puristavat mehuasemallaan eniten omenoita. Aroniaa käytetään jonkin verran. Asiakkaat toivat jonkin verran päärynöitä puristettavaksi viime vuonna. Mehuasemalla voidaan puristaa myös kotimaisia viinirypäleitä. Sen sijaan herukoista ei ole saatu onnistumaan puristettua mehua.
– Pieni määrä aroniaa sekoitettuna omenan kanssa toimii hyvin, tietää Juha Sillanpää.
Ensin mehuasemalle tuodut omenat punnitaan ja murskataan. Seuraavana on vuorossa varsinainen puristus. Lopuksi mehu siivilöidään ja sitten se onkin valmista siirrettäväksi asiakkaan tuomiin astioihin tai pastöroitavaksi. Pastörointi tarkoittaa sitä, että mehu kuumennetaan hetkeksi 80 asteeseen.
– Pastöroitu mehu laitetaan yleensä kolmen litran hanapusseihin. Hanapussi säilyy hyvin huoneenlämmössä, mutta valolta suojattuna. Pastöroimaton mehu pitää pakastaa eikä se säily ilman pakastamista kuin muutaman päivän tiivistää Elina Sillanpää.
Mehuaseman asiakkaat tietävät mitä saavat, kun omena kasvaa yleensä asiakkaan omalla pihalla. Omenat ovat myös lähes poikkeuksetta luomua, sillä vain harva kotipuutarhuri lannoittaa omenapuitaan kemiallisesti.
Halutessaan asiakas voi jättää mäskin mehuaseman yrittäjille. Sillanpäät ovat tosin kuulleet, että mäski on hyvää lannoitetta marjapensaille ja omenapuille. Mehuasemalle jätetyn mäskin Sillanpäät kompostoivat ja hyödyntävät pelloilla.
Järvi-Pohjanmaa ei kuulu maamme varsinaiseen omenanviljelyalueeseen. Alueella on ollut vaihetelevia omenavuosia. Tästä vuodesta tulee vaihteleva, sillä toisille asiakkaille omenoita on tulossa vähän ja toiset taas sanovat, että omenoita tulee paljon.
Virpi Poikelin
