Sähkölasku säästämällä pienemmäksi ja uhka katkoksista vähenee

Lehtimäen Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Jari Lepistö kannustaa kaikkia miettimään omaa sähkön käyttöään, sillä sähköä säästämällä hyötyy oma lompakko ja koko yhteiskunta.

Sähkön hinta ja mahdolliset sähkökatkokset ovat aiheita, jotka pyörivät jokaisen mielessä.

Lehtimäen Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Jari Lepistö kertoo, että säästäminen kannattaa nyt tosissaan, sillä se vaikuttaa sähkölaskun kokoon sekä siihen, tuleeko sähkökatkoja vai ei.

MAINOS

– Tammi-maaliskuu tulevat olemaan kriittisintä aikaa sähkökatkojen riskille ja tuolloin myös sähkön hinta kipuaa huippuunsa. Jokainen voi vaikuttaa sähkön hintaan kuin sen riittävyyteenkin säästämällä sähköä etenkin arkiaamuisin ja iltapäivisin.

Sähkön hinnan ennustetaan kohoavan talvella korkealle ja joillakin alueilla se onkin jo lähes kymmenkertaistunut. Lehtimäen Sähkö pyrkii turvaamaan oman verkkoalueen asiakkaiden sähkön riittävyyden eikä tee uusia sopimuksia ulkopuolelle.

Yhtiö toimii vanhan Lehtimäen kunnan alueella, Soinissa Kukonkylässä ja Ähtärissä Ähtärinrannalla Huhtiniemeen saakka. Lisäksi alueeseen kuuluu pieniä osia Alajärvestä, Kuortaneesta ja Töysästä.

Sähkön hinta on edelleen maltillinen 7,9 senttiä kilowattitunnilta ja marraskuun alussa se nousee 11,5 senttiin kilowattitunnilta. Lepistö pelkää, että tämä korotus ei vielä riitä, mutta yhtiö pyrkii sinnittelemään niin alhaisella hinnalla kuin mahdollista pitäen huolta asiakkaistaan.

Yhtiö on osakkaana EPV-Energiassa, jolta se hankkii valtaosan sähköstään. Tämä ei aina riitä ja silloin on ostettava kallista markkinasähköä. Pienessä yhtiössä on selvä, että jos kulutushuiput tasaantuvat säästötoimien kautta, se vähentää painetta kuluttajahintoihin.

Sähköt vartissa poikki

Sähkömarkkinoiden nykyinen tilanne on sellainen, jota monikaan ei olisi enää nykypäivänä uskonut kohtaavansa.

– Sähköpula syntyy, jos sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta. Sähköä on tuotettava koko ajan yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.

Sota Euroopassa on johtanut siihen, että sähkön tuonti Venäjältä on loppunut. Tämä tuonti on aiemmin turvannut Suomen sähkön riittävyyttä yhdessä Ruotsin tuonnin kanssa. – Olkiluoto 3-ydinvoimalan käyntiinlähtö korvaisi koko Venäjän tuonnin. Talven aikana myös Ruotsin tuonti voi vähentyä, jos pakkaskauden vuoksi sieltä ei riitä sähköä Suomeen.

– Suomessa sähkön riittävyydestä huolehtii kantaverkkoyhtiö Fingrid. Sillä on käytössään varavoimalaitoksia, jotka käynnistetään, jos sähköpulan uhka on nähtävissä. Sähkön riittävyydessä on kuitenkin useita epävarmuustekijöitä ja uhka on todellinen. Kansalaisten on hyvä varautua sähkökatkoihin.

Fingrid arvio aiemmin, että ensi talven Suomen kulutuksen huippu olisi 15100 megawattia. Elokuun aikana sähkön säästäminen lähti hyvin käyntiin ja kulutus tippui ennusteesta seitsemän prosenttia ja koko alkuvuoden vähennys oli jo 13 prosenttia. Tämän vuoksi Fingrid päivitti arvionsa huipusta lukemaan 14400 megawattia.

– Säästäminen lähti hyvin käyntiin, mutta tämäkään ei vielä riitä kattamaan kulutusta.

Sähköpulaan varautumisessa on kolme vaihetta, joista Fingrid tiedottaa; 1. sähköpula mahdollinen, 2. sähköpulan riski suuri ja lopulta 3. sähköpula. Jos sähkön säästämisessä ei päästä tavoitteisiin ja sähköpula toteutuu, Fingrid antaa verkkoyhtiöille määräyksen kytkeä irti verkosta määrätty tehomäärä.

– Tämä määräys tulee puhelimitse ja katko on tehtävä välittömästi, alle 15 minuutissa. Siksi asiasta ennakkoon tiedottaminen on mahdotonta.

– Lehtimäen Sähkö pyrkii käyttämään Facebook-kanavaa tiedottaakseen asiakkaille tulevasta tai jo olemassa olevasta katkosta. Katkot ovat normaalisti noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään eri alueilla. Tällainen järjestely estää koko Suomen sähköjärjestelmän kaatumisen.

Lehtimäen Sähkön alue on jaettu seitsemän johtolähdön alle ja jos määräys kytkeä alueita irti verkosta tulee, se toteutetaan sen mukaan, minkä alueen tai alueiden tehomäärät täyttävät määräyksen.

– Lehtimäen Sähkön verkkoalueella ei ole sähkönsaannin kannalta kriittisimpiä kohteita. Vesi- ja viemärihuolto on yhteiskunnan kannalta tärkeää, samoin bensa-asemat, ruokakaupat, terveysasema jne. kaipaavat sähköä toimiakseen.

– Maatiloilla on varauduttu sähkökatkoihin ja useimmilla tiloilla on aggregaatit, mutta teollisuus on verkkosähköstä riippuvainen. Sähköjä ei voi katkaista tai jättää katkaisematta joltain yksittäiseltä rakennukselta, laitokselta tai yritykseltä vaan koko valittu johtolähtö on katkaistava.

Varaudu ennakkoon!

Sähköpulaan kannattaa varautua jo etukäteen. Otsalamput ovat hyviä valolähteitä ja tuovat turvallisuutta. Vedenjakelua pyritään turvaamaan, mutta vettä on kuitenkin syytä varata kanistereihin.

Varautumisesta saa tietoa ”72 tuntia”-sivuilta. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.

– Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä. On tärkeää tuntea varautumisen perusteet, tietää mistä saa oikeaa tietoa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Jouluvaloja voi käyttää hyvällä omallatunnolla

Sähkön säästö on tärkeää, koska hinnat ovat korkealla. Sähkölämmitystaloissa sähkölasku on huomattavasti aiempia aikoja korkeampi ja sen määrään pystyy vaikuttamaan kulutustottumuksiaan tarkkailemalla.

– Sähköä ja euroja säästyy, jos pystyy tinkimään totutuista tavoista, Lepistö muistuttaa. – Suurimpia sähkölaskuun vaikuttavia asioita on sähkökiukaan käyttö, saunomista voisi vähentää perjantai- ja lauantai-iltaisin.

Laskemalla huonelämpötilat alemmaksi voi säästö sähkölaskussa olla merkittävä. Lattialämmityksen säätö alemmaksi tuo säästöä.  Polttopuiden käyttö korvaa huomattavan osan sähkölämmityksestä.

Valaistuksen merkitys ei ole kovin suuri, koska led-lamput ovat energiaystävällisiä ja jouluvaloja voi hyvällä omallatunnolla käyttää.

– Jos sähkön säästö jatkuu, talvi on lauha ja tuulinen, Olkiluoto 3 on tuotannossa, Ruotsista saadaan sähköä ja mikään iso voimalaitos ei joudu huoltoon, sähkö riittää talvella. Kun näin toivomme ja oletamme, sähköpulasta johtuvia katkoja ei tule esiintymään.

Tuula Jokiaho

Exit mobile version