Kesän 2025 Rokulipäivät ovat käynnistyneet kesän yleisen säätyypin mukaisesti sateisena ja myrskyisenä, mutta huomenna lauantaina päästäneen varmaan jo auringonpaisteeseenkin!
Perjantaille osunut voimakas, puuskittainen tuuli ei olen markkinamenoa kuitenkaan täysin onnistunut suitsemaan, vaan reippaimmat markkinamyyjät pystyttivät telttansa heti aamulla säätä uhmaten ja väkeä on riittänyt päivän edetessä tutkimaan kojuja ja seuraamaan ohjelmaa.
Rokulipäivillä onkin jälleen nähtävää, tehtävää ja koettavaa joka makuun.
Rokulipäivien järjestelyt talkoolaisten harteilla
Tapahtuman avauspuheen piti Alajärveltä Saukonkylästä syntyisin oleva maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Sirpa Perkkiö, joka on viettänyt yli 45 vuotta pääkaupunkiseudulla.
Siellä hän pyöritti yli 30 vuoden ajan yhden ihmisen viestintä- ja mainostoimistoa osakeyhtiönä, kirjoittaen, kuvittaen ja taittaen muun muassa neljä yrityshistoriaa, suurimpana niistä Itikka osuuskunnan 100-vuotishistoria.
Paluumuuttaja Perkkiö on ollut vuodesta 2020 alkaen, jolloin hän muutti puolisonsa kanssa miehensä kotitilalle Länsikylälle.
Puheessaan Perkkiö totesi, että Rokulipäivien järjestelyt lepäävät talkoolaisten harteilla. – Minulla on ilo koko Rokulityöryhmän puolesta toivottaa teidät tervetulleiksi tämän kesän Rokulipäiville. Tavanomaista suurempi kunnia tämä on siksi, että kyseessä on 50. Rokulipäivät.
– Vuosien saatossa Rokulipäivien avaajina on ollut monia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ensimmäisillä rokulipäivillä vuonna 1975 juhlapuheen piti kansanedustaja Heimo Linna. Nyt hoidamme avauksen Rokulityöryhmän nimissä. Ankkuritpesis ry:n puheenjohtaja Tapio Kantokoski osoitti tehtävän minulle. Olkoon tämä samalla kunnianosoitus kaikille niille lukemattomille talkoolaisille, joiden ansiosta meillä on tällainen tapahtuma vuodesta toiseen.
Avaussanoissaan Perkkiö myös pohti Rokulipäivien olemusta. – Ensimmäiset Rokulipäivät järjestettiin vuonna 1975, ja vain kerran ne ovat jääneet pitämättä vuonna 2020, kun koronapandemia oli päällä ja Suomi oli sulkutilassa.
– Rokulipäivät ovat olennainen osa Alajärven kesää ja tunnetaan laajalti myös kaupunkimme ulkopuolella. Osasivatkohan ensimmäisten Rokulipäivien järjestäjät edes ajatella, että vielä vuonna 2025 rokulipäivät ovat edelleen voimissaan.
– Minulla on ollut harhaluulo, että rokuli tai rokulipäivä olisi eteläpohjalainen murresana. Ei ole. Sana löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta selitysten kera. Rokulihan tarkoittaa, että syystä tai toisesta työpäivä jää hoitamatta.
Perkkiö totesi, että kun Alajärven kesätapahtuman nimeksi valittiin Rokulipäivät ja kuvalliseksi tunnukseksi kintaat naulassa, sillä viestitettiin, että nyt on hyvä hetki ottaa päivä tai pari rokulia ihan luvan kanssa.
Perkkiö pohti, missä piilee Rokulipäivien salaisuus? – Rokulipäivät on suunnattu kaikelle kansalle. On aina pidetty mielessä, että ohjelmassa korostuu monipuolisuus. Jokaiselle jotakin: tämä vauvasta vaariin -ajatusmalli.
– Sitten on myös markkinatori. Se on olennainen osa Rokulipäiviä. Ohjelman seuraamisen ohessa siellä voi shoppailla ja pysähtyä virkistäytymään torin kahvittelupisteissä tai ottamassa suolaista huikopalaa.
– Ihmiset ovat kertoneet, että Rokulipäivillä tavataan leppoisissa tunnelmissa tuttuja. Täällä kohtaavat nykyiset ja entiset alajärveläiset ja ehkä myös mahdolliset uudet alajärveläiset.
Perkkiö muistutti rokulikansaa myös siitä, että Rokulipäivät tuotemerkin omistaa Alajärven Yrittäjät ry. Se on ollut useampaan otteeseen myös järjestelyistä vastaava organisaatio. Ensimmäisten Rokulipäivien kohdalla se oli Alajärven Ankkurit. – Pääsääntöisesti vetovastuu on vaihdellut näiden kahden organisaation välillä.
– Edelliset kahdeksan vuotta vetovastuussa on ollut Alajärven Yrittäjät. Viime syksynä sieltä viestitettiin, josko Ankkurit voisivat vaihteeksi palata ruoriin. Yrittäjien Rokulitiimi halusi hengähdystaukoa. Marraskuussa sitten solmittiin kaksivuotinen sopimus jatko-optiolla, ja nyt siis järjestäjänä on Ankkuritpesis ry.
Uudesta järjestäjätahosta huolimatta perustukset olivat entiset. – Rokulipäivät ovat eläneet kiinni ajassa ja niin on jatkossakin. Mutta jos halutaan tehdä muutoksia, pitää tuntea historia, että tiedetään, mille perustuksille sitä uutta rakennetaan.
Perkkiö kiitti puheessaan myös Alajärven kaupunkia sujuvasta yhteistyöstä ja taloudellisesta tuesta, jonka avulla hankittiin ohjelmaa etenkin lapsille.
Tuula Jokiaho
