Kun Kestävän matkailun toimintaympäristö Järvi-Pohjanmaalla-hankeen projektipäällikkö Ulla Laukkala valmistui tradenomiksi 25 vuotta sitten, hän teki opinnäytetyönsä siitä, paljonko Alajärven viranhaltijoilla menee aikaa matkailuasioiden hoitamiseen. Valmistuttuaan hän oli 23 vuoden ajan Etelä-Pohjanmaan matkailulla myyntisihteerinä.
Tässä ajassa matkailun suhteen muuttumaton tosiasia on ollut, että tarve alan toimijoiden väliselle yhteistyölle on aina tiedostettu, mutta konkretiaa sanojen lisäksi ei ole kovin paljoa nähty.
Vaikka asia on siis hyvin tiedossa, niin edelleen vastavalmistuneessa Järvi-Pohjanmaan kestävän matkailun nykytila-analyysissa korostuu tarve entistä tiiviimmälle yhteistyölle sekä tuotteistamiselle.
– Matkailutoimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja pohdinnoissa on toistunut näkemys siitä, että Järvi-Pohjanmaalla on jo valmiiksi kaikki, mitä matkailija kaipaa. Tehtävänämme on tuotteistaa ja paketoida nämä elämykset ostettavaan muotoon ja tuoda ne markkinoinnilla asiakkaiden tietoon ja helposti saataville ja ostattavaksi.
Alueen matkailun kehittämisen keskiössä ovat alueen osaavat matkailuyrittäjät ja matkailun parissa toimivat. – Kuntien ja matkailunkehittäjien päällimmäisenä tehtävänä olisi pyrkiä rakentamaan alueellemme mahdollisuuksia ja puitteita, joissa yrittäjillä ja toimijoilla on aito palo kehittyä, kasvaa ja palvella matkailijoita ympärivuotisesti, Laukkala sanoo.
Matkailualasta halutaan luoda myös kannattava liiketoimintamahdollisuus uusille toimijoille. Tämä vaatii investointeja, yhteistyötä ja näkyvyyttä. – Meistä on saatava tietoa ja meidän on erotuttava joukosta. Kehittäjien on toimittava yhteistyössä. Matkailun tavoitteista on sovittava yhdessä. Sovittuja asioita tulee viedä suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja kärsivällisesti eteenpäin kohti yhteistä tavoitetta.
Laukkala korostaa, että näin toimitaan tehokkaasti, säästetään resursseja ja saadaan aikaan pysyvää edistymistä ja kehittymistä. Yhteistyön kautta saadaan parhaiten irti käytettävissä olevista resurssista se, mitä on saatavissa. Selkeä roolitus on tärkeää. Päällekkäiset toiminnot on pyrittävä minimoimaan. – Mikäli tätä perusasiaa ei tehdä, ei kehitystä aidosti tapahdu.
Kestävä matkailu on konkreettisia tekoja
Alueen matkailun nykytilaa on selvitetty Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:ssä hanketyönä. Selvittelystä vastaa Kestävän matkailun toimintaympäristö Järvi-Pohjanmaalla-hanke, joka saa rahoituksen Keski-Suomen ELY-keskukselta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).
Hanke on alkanut 1.12.2024 ja jatkuu helmikuun loppuun 2026. Hankkeen muita tavoitteita on alueen matkailutoimijoiden valmiuksien ja tietoisuuden lisääminen kestävään matkailuun liittyen, alueen matkailun tuotteistaminen sekä Kraatterijärvi Geoparkin toiminnan huomioiminen alueen matkailukärkenä.
Kestävän matkailun osalta seitsemän alueen yritystä on lähtenyt kevättalven aikana tekemään sertifikaattia, mikä on todella hyvä alku.
Kestävä matkailu näkyy arjessa konkreettisina tekoina, jotka säästävät luonnonvaroja ja tukevat paikallisyhteisöjä.
Kestävän matkailun asiaan perehtyminen luo yrittäjille monia oivalluksia, jotka tuovat yrittäjille kiinnostusta kehittää toimintaansa kestävään suuntaan. Kestävän matkailun sertifikaatti ei ole pelkkä tunnustus vaan ennen kaikkea yrityksen kehittämisen työkalu.
Yrittäjiltä kuultuina esimerkkeinä Laukkala mainitsee esimerkkinä, että valaistuksen vaihtaminen ledeihin tuo jatkuvaa energiansäästöä, jopa sähkösaunan ympärivuorokautisen vuosikulutuksen verran.
Vedenkulutusta voidaan puolittaa vaihtamalla suihkupäät: 17 litraa minuutissa muuttuu suositeltuun yhdeksään litraan. Jätteiden lajittelua tehostetaan selkein merkinnöin roskiksissa.
– Vastuullisuus ei synny hetkessä, eikä kaiken tarvitse olla valmista kerralla. Tärkeintä on aloittaa tutustuminen asioihin ja viestiä vastuullisista teoista avoimesti. Yrityksiltä vaaditaan resursseja, mutta vastineeksi voi tulla säästöjä, uusia asiakkaita ja taloudellista tukea kehittämiseen.
Markkinointi hajallaan
Hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan alueella on yhteensä 116 matkailutoimijaa. Tämä luku sisältää niin matkailuyritykset, kuntien matkailuelämyksiä tarjoavat kohteet kuin matkailun parissa toimivat yhdistykset ja kyläseurat.
Matkailutoimijoista noin puolet toimivat kokoaikaisesti. Lähes puolet tekevät matkailua harrastuksenaan tai sivutoimisesti. Noin kymmenen prosenttia palvelee matkailijoita kausiluonteisesti.
Alueen matkailupalveluihin kuuluu melko tasaisesti niin majoitukseen, ruokailuun kuin aktiviteetteihin liittyviä palveluja sekä hieman pienempänä osuutena kulttuuria ja ostoksia.
Matkailupalvelujen markkinointi on hajallaan. Kunnilla, yrityksillä ja eri matkailutoimijoilla on omat esitteensä ja nettisivunsa. – Muutamia yhteisiä kanavia löytyy myös, mutta niitä kaivattaisiin esimerkiksi messuille yhteisesitteen muodossa enemmän. Yhteisillä markkinointitoimenpiteillä säästettäisiin myös kustannuksia.
– Varsinaista tuotteistamista on tehty toistaiseksi melko vähän, vaikka alueelta löytyy runsaasti ideoita ja halua kehittää matkailupalveluita valmiiksi ostettaviksi tuotteiksi.
– Tuotteistamisosaamista kaivataan lisää, erityisesti kun tavoitteena on kehittää helposti saavutettavia ja selkeästi hinnoiteltuja kokonaisuuksia myös kansainvälisille asiakkaille. Tällä hetkellä alueelta puuttuu matkanjärjestäjäoikeudet omaava myyntitaho, mikä on edellytys tuotteiden kokoamiselle ja myynnin järjestämiselle esimerkiksi ryhmille ja kansainvälisille asiakkaille.
Laukkala toteaakin, että jatkossa Järvi-Pohjanmaan matkailun kehittämisessä keskeistä on tuotteiden paketointi helposti hahmotettaviksi ja ostettaviksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi kansainväliset matkailijat on tarpeen huomioida niin markkinointimateriaalin kieliversioiden kuin kohteiden palvelun suhteen.
Kansainvälisiä matkailijoita houkuttaa Alvar Aallon arkkitehtuuritarjonta Alajärvellä, pesäpallo sekä enenevässä määrin UNESCO-statuksen myötä näkyvyyttä saava ja verkostoja kasvattava Kraatterijärvi Geopark kiehtovalla tarinallaan, luonnollaan ja geologiallaan.
– Alueemme kulttuuri, aitous ja rauhallinen ympäristö vetävät puoleensa. Erämatkailutarjonta on houkuttanut muutamia pieniä kansainvälisiä metsästysryhmiä Soiniin.
Kestävä matkailu keskiössä
Laukkala toteaa, että kestävä matkailu on kaiken keskiössä. – Kraatterijärven UNESCO Global Geopark -status tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden nousta Suomen kärkikohteiden joukkoon. Geopark on väylä kertoa alueemme ainutlaatuisuudesta ja tarinoista sekä houkutella uusia matkailijoita, jotka etsivät laatua, rauhaa ja merkityksellisiä kokemuksia.
– Matkailun tulevaisuus ei enää perustu massaturismiin, vaan sen rinnalle ja tilalle nousevat uudenlaiset arvot ja matkailuilmiöt. Yhä useampi matkailija etsii elämyksiä, jotka ovat vastuullisia, ainutlaatuisia ja aidosti erilaisia.
– Olisikin perusteltua, että alueen matkailumarkkinoinnissa keskitytään selkeästi valittuun, tarkasti rajattuun kohderyhmään tai muutamaan kapeampaan segmenttiin, joiden tarpeisiin pystymme parhaiten ja kannattavasti vastaamaan. Meillä on hyvät edellytykset tarjota calmcation- ja quietcation-kokemuksia: viileyttä, hiljaisuutta, rauhaa ja pimeyttä ilman valosaastetta, eli noctourismia.
– Luonnollisia vahvuuksiamme ovat myös sauna, metsäkylvyt ja unimatkailu, jotka tukevat hyvinvointia ja palautumista ja ovat monelle ulkomailta Suomeen saapuvalle elämyksellistä ylellisyyttä.
Laukkala uskoo, että kun löydämme yhteisen suunnan ja rakennamme yhteistyötä alueen toimijoiden kesken, onnistumme myös matkailutuotteiden kehittämisessä, markkinoinnissa, myynnissä ja ennen kaikkea siinä, että matkailija löytää tiensä perille Järvi-Pohjanmaalle.
Tuula Jokiaho
