Aaltojen kaupunki -tapahtumaketjussa yleisöllä oli mahdollisuus päästä kuulemaan monia mielenkiintoisia luentoja. Torstaina keskityttiin Alajärven historiaan ja perjantaina paneuduttiin Aaltojen arkkitehtuuriin monin eri tavoin.
Alajärven menneisyyteen tutustuminen aloitettiin niinkin kaukaa kuin 78 miljoonan vuoden takaa. Kraatterijärvi Geoparkin geologi, kraatteritutkija Teemu Öhman valaisi tiiviillä luennollaan lennokkaasti sitä hetkeä, kun alueelle paiskautui jättimäinen asteroidi synnyttäen sen, minkä tänään tunnemme Lappajärvenä.
Öhman kertoi, että Suomessa on Euroopan vanhin kallioperä, mutta jääkauden synnyttämä nuori maaperä on vain 25000 vuotta vanhaa. Tällä alueella kallioperä on sen sijaan jopa 1,9 miljardin vuoden ikäistä.
Alajärven kallioperässä yhdistyy Pohjanmaa ja Keski-Suomi, minkä tekee siitä monimuotoisen. Valtaosa täkäläisestä kallioperästä on kiilleliusketta ja -gneissiä, joka on alkujaan merenpohjalle kerrostunutta savea ja hiekkaa. Toisena kallioperän lajina on graniittipegmatiitit, hyvin karkearakeisia, viimeksi kiteytyneitä syväkiviä.
Miten kraatteri syntyy?
Öhman selvitti, että 78 miljoonaa vuotta sitten kun Lappajärven kraatteri syntyi, oli maailmanlaajuisesti lämpimämpää ja ilmasto kosteampi kuin nyt. Järviseudun alue sijaitse hieman nykyistä etelämmässä, noin Keski-Euroopan paikkeilla ja varsin kaukana merestä.
Niinpä tälläkin alueella liikkui tuohon aikaan mitä todennäköisemmin myös dinosauruksia!
– Suomessa on kaikkiaan 12 törmäyskraatteria ja ne sijaitsevat yhtä lukuun ottamatta samassa linjassa. Sama ketju jatkuu myös Ruotsiin ja Norjaan. Kukaan ei tiedä miksi.
– Vain yksi Suomen törmäyskraattereista sijaitsee niin sanotun vanhan kallioperän alueella pohjoisempana, ja 11 nuoremman kallioperän alueelle. Syytä tähän ei tiedetä.
Lappajärvi on Suomen törmäyskraattereista nuorin ja halkaisijaltaan toiseksi suurin. Vain Lappajärvellä ja Vaasan eteläpuolella sijaitsevassa Söderfjärdenissä kraatterin reunat ovat vielä nähtävissä.
Miten kraatteri sitten syntyy? Kun massa törmää maahan, se räjähtää. – Se on ollut hillitön paukahdus, joka aikaansai syvän montun.
Jos törmäyskappale olisi ollut pienempi kuin se oli Lappajärvellä, olisi lopputulos ollut maljakraatteri. Tätä suurempien kraattereiden synnyssä monttu on ollut todella syvä ja sen pohja nousee ylöspäin ja jyrkät reunat ovat rysähtäneet alas. – Näin kraatterille on muodostunut tasainen pohja, jossa on keskuskohouma. Lappajärvessä keskuskohouma on Kärnänsaari.
Lappajärveä pidettiin aikoinaan tulivuorena, mutta 1968 ruotsalainen kraatteritutkija osoitti, että se on kraatteri. Vuotta myöhemmin saatiin aiheesta suomalaistutkimusta Martti Lehtisen toimesta, ja se antoi viimeisen niitin tulivuoriteorian arkkuun.
Lappajärven kraatterin läpimitta reunasta reunaan on 22-23 kilometriä. Kraatterin reunoista kuuluisimmat ovat Lakeaharju ja Pyhävuori, mutta Öhman mainitsee, että kraatterin reuna on yhtenäisin järven länsipuolella Karvalassa.
Valtava tuhovoima
Sitä, mistä suunnasta asteroidi iskeytyi, ei ole tietoa, mutta sen oletetaan tulleen 45 asteen kulmassa. Skaalauslaskujen avulla on voitu selvittää, että asteroidin läpimitta on ollut noin 1,5 kilometriä.
Jos törmäys tapahtuisi tänään, sen vaikutukset olisivat valtavat eikä 19 kilometrin päässä Alajärvellä olisi yhtään kiva olla.
Alajärvellä räjähdys vaikuttaisi nimittäin niin, että sekunnissa se polttaisi liki kaiken palavan ja aiheuttaisi kolmannen asteen palovammoja.
Vajaassa minuutissa tulisi paineaalto, joka romahduttaisi kaikki teräsrunkoiset talot ja sillat kaataen 90 prosenttia metsistä. Minuutin kuluttua alueelle sataisi 72 metriä heittelettä, jonka lohkarekoko olisi noin 12 metriä.
Helsingissä 340 kilometrin päässä lehtipuut palaisivat ja syntyisi toisen asteen palovammoja, maanjäristys aiheuttaisi tuhoa rakennuksille ja heittelettä sataisi reilu sentin kerros. Paineaalto saapuisi 17 minuutin kuluttua, jolloin tuuli olisi 51 metriä sekunnissa – vastaava kuin kolmannen luokan hirmumyrsky -, se repisi katot ja kaataisi 30 prosenttia puista.
– Lappajärven törmäys vaikuttaisi koko Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan, Öhman totesi.
Hän nosti esille myös mielenkiintoisen seikan maanjäristyksistä alueellamme. Maanjäristysdata kertoo, että kraatterin reuna-alueella tapahtuu paljon pieniä maanjäristyksiä, mikä kertonee sen, että kraatterin reuna hakee edelleen lopullista paikkaansa.
Lopuksi Öhman kommentoi kysymystä siitä, onko myös Iso-Räyrinki kraatteri? Öhmanin vastaus asiaan oli ehdoton ei – tai ainakaan sen puolesta ei ole päteviä todisteita.
– Kaikki kraatteria tukevat havainnot selittyvät Iso-Räyringillä helpommin ilman kraatteria ja on useita havaintoja, jotka sotivat kraatteriajatusta vastaan.
Tuula Jokiaho
