Marttaliitto teetti IROresearchilla loppuvuonna 2024 neljättä kertaa Kestävä arki -kyselytutkimuksen, jossa tarkasteltiin suomalaisten ja marttajärjestön jäsenten asenteita ja kulutustottumuksia kestävän arjen näkökulmasta.
Tulokset osoittavat, että tietoisuus kestävistä arjen ratkaisuista on vakiintunut, mutta käyttäytymisen muutos on edelleen hidasta.
Martat nousevat tutkimuksessa esiin kestävän arjen edelläkävijöinä. Martat poikkeavat muista vastaajista erityisesti sesonkiraaka-aineiden suosimisessa, kasvisten lisäämisessä ruokavalioon ja lihankulutuksen vähentämisessä.
Valtaosa kaikista vastaajista oli sekasyöjiä. Kasvissyöjiä tai vain harvoin lihaa syöviä oli kuitenkin martoissa muuta väestöä enemmän.
Ruokahävikin vähentäminen koetaan kummassakin ryhmässä tärkeäksi tavoitteeksi, mutta erityisesti martat panostavat siihen tietoisesti suunnittelemalla ostoksensa ja arjen ruokailut etukäteen.
Luonnon monimuotoisuutta tuetaan kotipihoissa
Puutarhanhoidossa ja luonnontuotteiden keräämisessä martat ovat muita suomalaisia aktiivisempia. He kompostoivat useammin, torjuvat haitallisia vieraslajeja, kasvattavat pölyttäjille tärkeitä kasveja ja jättävät tietoisesti pihan alueita hoitamatta.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt jonkin teon luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja kaikista vastaajistakin lähes 75 prosenttia.
Kestäviä valintoja kotiin ja kulutukseen
Vastuullinen kuluttaminen näkyy käyttöä kestävien tavaroiden suosimisena. Sekä martat että muut vastaajat pidentävät vaatteiden käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla.
Uusia sisustustuotteita hankitaan lähinnä vain rikkoutuneiden tilalle. Martat valitsevat muita useammin ympäristömerkittyjä tuotteita ja ovat myös valmiita maksamaan ympäristömerkitystä tuotteesta enemmän.
Lajittelu kiinnostaa
Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti lajitteluun ja ilmoittavat lajittelevansa varsin kiitettävästi eri materiaaleja. Martat ovat vielä muutakin väestöä aktiivisempia lajittelijoita, erityisesti tekstiilien osalta.
Muovipakkausten lajittelu on kummassakin ryhmässä lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran. Jos lajittelu jää tekemättä, yleisimmät syyt ovat tilanpuute ja kierrätyspisteen kaukainen sijainti.
Avoimissa vastauksista esille nousee muun muassa kertyvän jätteen pieni määrä ja biojätteeseen liittyvät hajuhaitat. Vaikka kyselyyn vastanneet ilmoittavat lajittelevansa monia jätejakeita, liian suuri osa kierrätyskelpoisista materiaaleista päätyy tosiasiassa yhä sekajätteeseen. Kyselyn perusteella lajittelun tehostamiseen kodeissa on kuitenkin hyvät edellytykset.
Arvoilla ja asenteilla on keskeinen rooli siirtymässä kestävämpään elämäntapaan. Tältä osin kyselyn tulokset kertovat lohduttavaa viestiä: kyselyn vastaajat uskovat, että yksilöllä on vaikutusmahdollisuus ympäristöasioissa ja että ilmastonmuutoksen torjuminen on meistä jokaisen velvollisuus.
Martat ovat vielä muita vahvemmin samaa mieltä näiden väittämien kanssa. Vaikuttamista ympäristöasioihin halutaan myös päättäjiltä, vaalien ehdokasvalinta ympäristönäkökulman perusteella on kasvanut aiemmista vuosista kummassakin ryhmässä.
Tutkimuksen tulokset tukevat Marttojen pitkäjänteisen työn merkitystä. Monen kestävän arjen teon taustalle tarvitaan myös koko joukko taitoja, joita Marttojen toiminnassa ja neuvonnan avulla on mahdollisuus vahvistaa.
Kyselyn perusteella moni vastaajista ei esimerkiksi vielä koe osaavansa valmistaa maukasta kasvisruokaa, joten tarve kotitalousneuvonnalle kestävyysmurroksen edistämisessä on ilmeinen.
