Hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. Vuonna 2024 suomalaiset metsästäjät kaatoivat yhteensä 37874 hirveä, mikä tuotti merkittävän osan koko vuoden noin seitsemän miljoonan kilon hirvieläinlihasta. Hirvieläinten liha kattaa vuositasolla noin kaksi prosenttia kotimaisen lihan kulutuksesta.
Hirven liha on ekologinen valinta. Sen tuottamiseen ei tarvita eläinsuojia, rehuviljaa eikä lisävettä, ja sen hiilijalanjälki jää huomattavasti teollisesti tuotettua lihaa pienemmäksi. Hirvi on elänyt koko elämänsä vapaana luonnossa, ilman antibiootteja tai lisäaineita, mikä tekee lihasta luonnonmukaisen proteiininlähteen. Lisäksi hirvenliha on usein paikallista lähiruokaa, jonka kuljetuspäästöt jäävät vähäisiksi.
Hirvikannan hallinta on välttämätöntä sekä metsätalouden ja liikenteen vahinkojen vähentämiseksi että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Samalla hirvijahti tarjoaa suomalaisille valtavan määrän puhdasta ja ekologista lähiruokaa.
Hirvisaalis todennäköisesti kasvussa
Hirvijahti on myös yksi suurimpia metsästäjien yhteisiä ponnistuksia: vuonna 2024 siihen osallistui noin 120000 metsästäjää, ja hirvenpyyntiin käytettiin yli 1,6 miljoonaa metsästyspäivää. Seuruemuotoinen jahti on myös erittäin tärkeä yhteisöllisyyden kannalta.
Tänä vuonna hirvilupien määrää on lisätty. Suomessa on myönnetty yhteensä 38 291 hirven pyyntilupaa, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Jos luvat käytetään tehokkaasti ja olosuhteet sallivat, hirvenlihan määrä voi tänä vuonna nousta selvästi viime vuoden tasoa korkeammaksi. Arvioiden mukaan hirvijahti voi tuottaa tänä vuonna jopa 8–9 miljoonaa kiloa riistalihaa.
Myös valkohäntäpeura on merkittävä osa suomalaisen riistalihan kokonaissaantoa. Vuonna 2024 saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa, mikä vastasi yli kahta miljoonaa kiloa puhdasta ja paikallista lähiruokaa. Peuranliha täydentää hirven rinnalla suomalaisten ruokapöytiä.
Koko riistasaaliin arvo vuonna 2024 oli lähes 58 miljoonaa euroa.
