Vakavia maastopaloja on viime aikoina ollut muun muassa Etelä-Euroopassa ja Kanadassa. Tämä on herättänyt viranomaisia tarkemmin suunnittelemaan keinoja ehkäistä niitä. Myrskytuhoja on vastaavasti sattunut keskisessä Euroopassa ja Ruotsissa viime vuosina. Ilmastonmuutoksen myötä maastopalojen ja myrskyjen ennakoidaan yleistyvän myös Suomessa.
Alajärven paloasemalla pelastusjohtaja Harri Setälä kertoi myrskytuhoihin, maastopaloihin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumisesta.
Tilaisuus liittyi SEAMK:n maatilojen varautumista tukevaan Tulimyrsky-tiedonvälityshankkeeseen, jonka tavoitteena on välittää ilmastonmuutosta, maastopaloja ja myrskyjä koskevaa tietoa eteläpohjalaisille tiloille varautumistason nostamiseksi ja vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi.
Sään ääri-ilmiöt huomioitava
Säätila vaikuttaa pelastuslaitoksen tehtäviin ja varautumiseen paljon. Viime vuosien hellejaksojen aikana esimerkiksi kulotuksesta on syttynyt rakennuspaloja. Pelastuslaitos on varautunut ilmastonmuutokseen monin keinoin.
– Meillä on laissa palvelutasopäätösvelvoite, ja sen varmistamiseksi meidän täyttyy huomioida merkittävät riskit sekä selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit ja sen perusteella tuottaa palvelutaso, Setälä kertoi.
Riskianalyysissa tuli esiin sään ääri-ilmiöt; helle, kuivuus, myrskyt ja rankkasateet. Ääri-ilmiöiden lisääntyessä voi tulla seurannaisvaikutuksia, esimerkiksi ison tulvan tai laajamittaisen myrskyn seurauksena tulevat sähkönjakelun häiriöt.
– Laajoihin maasto- ja metsäpaloihin pelastuslaitoksen varautumiskeinoina ovat palolentotoiminta, satelliittivalvonta, maastopalovaroitus ilmatieteenlaitoksen kautta, puolustusvoimien hälytys paikalle tarvittaessa, lentosammutustoiminta, hyvä metsäautotieverkosto, tilannekuvatoiminta livekamerajärjestelmällä sekä kenttäjohtojärjestelmä.
Jokaisella kansalaisella on huolellisuusvelvollisuus, mikä tarkoittaa, että tulipalon tai muun onnettomuuden välttämiseksi on oltava huolellinen. Esimerkiksi maastopalovaroituksen ollessa voimassa avotulen teko on kielletty.
Jokainen on myös velvollinen toimimaan huomatessaan tulipalon, onnettomuuden tai uhkaavan tilanteen ja viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville ja tekemään hätäilmoitus sekä toimia pelastustilanteessa kykyjensä mukaan.
Metsämaan kulotus tulee aina suorittaa metsäammattilaisen valvonnassa ja kulotuksesta tulee aina ilmoittaa ennakolta pelastuslaitokselle, samoin kuin muusta tulenkäytöstä, josta muodostuu paljon savua.
Ennalta varautuminen tärkeää
Etelä-Pohjanmaa on Suomessa keskeinen ruoantuotantoalue, jossa ennakoituihin maastopaloihin ja myrskytuhoihin on hyvä varautua ennalta. Tiedonvälitys on tässä yksi keinoista.
Myös metsien oikea-aikainen hoito ja elinvoiman ylläpito toimii myrskytuhoja vastaan. Erityisesti avohakkuualojen reunametsät ovat herkkiä tuulituhoille. Myrskytuhoja voi sattua myös suojelualueilla, joilla ei ole aktiivisia metsätalouden toimia.
Tulimyrsky-hankkeessa välitetään eteläpohjalaisille tiloille tietoa ääri-ilmiöistä aiheutuviin tuhoihin varautumisesta, toiminnasta häiriötilanteissa ja sattuneiden tuhojen jälkihoidosta. Vaikka maatilat ovat hankkeen kohderyhmää, voivat kaikki kiinnostuneet seurata hanketta yleisen turvallisuuden ja valmiustason kohottamisen vuoksi.
Tulimyrsky-hankkeen päätoteuttaja on SEAMK ja osatoteuttajana Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Kumppaneina ovat Suomen metsäkeskus sekä CNR Ivalsa Italiassa. Euroopan unionin osarahoittama hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hanketta toteutetaan vuosina 2024–2026.
Stina Saraste
