Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut alueelliset arviot sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Asiantuntija-arviot julkaistaan vuosittain.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa kiitosta jo tehdyistä kehitystoimista. Erityisesti raportissa on tarkasteltu lasten, nuorten ja perheiden palveluita.
Myönteisinä seikkoina nousevat esiin monikanavaiset ja monialaiset perheiden palvelut. Palveluiden saatavuus on hyvällä tasolla, ja ne myönnetään yhdenmukaisin kriteerein.
Perusterveydenhuollossa kiireettömien lääkärivastaanottojen saatavuus on parantunut. Potilaat ovat päässeet vastaanotoille hoitotakuun määräajoissa. Myös erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus on hyvällä tasolla.
Mielenterveyspalveluissa terveydenhuollon eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään hoitovastuun jakamisessa. Myös aikuissosiaalityössä määräajat toteutuvat.
Monin paikoin arvio kuitenkin nostaa esiin kriittisiä ja kiireellisiä uudistumistarpeita.
Arvion mukaan hyvinvointialueen nykyinen palveluverkko ylittää alueen kantokyvyn sekä henkilöstön että talouden osalta. Palveluiden rakenne tulisi saattaa vastaamaan käytössä olevia resursseja.
Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen toteaa, että palveluverkon uudistaminen on tullut viime vuosina monesti esiin niin sisäisissä kuin ulkoisissakin selvityksissä. Myöskään kehotukset päätöksenteon nopeuttamisesta eivät häntä yllätä.
– Ensi vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä on välttämätöntä tehdä palveluverkkoon liittyvät ratkaisut. Tämä nousee esille myös THL:n arviointiraportissa. Vaikka hyvinvointialueiden rahoitusta lähdettäisiin jälkikäteen korjaamaankin, on aivan selvää, että kaikki sopeuttamistoimet tarvitaan, koska kyseessä on valtakunnallinen nollasummapeli. Rahaa ei tule lisää, Järvinen summaa.
– Viranhaltijavalmistelussa olevat muutokset koskien tulevan vuoden talousarviota käyvät pääosin yhtäjalkaa tämän raportin kanssa.
Ikäihmisten palvelut ovat arvion mukaan muuttuneet entistä yhdenmukaisemmiksi ja palvelurakennetta on kevennetty.
– Tämä on myönteinen kehityssuunta. Kuitenkin palvelurakenne on edelleen raskas, samoin palvelujen myöntämisen kriteereitä pidetään suhteellisen väljinä.
– Toiminnan ja talouden tasapainottamisessa nämä huomiot on syytä ottaa vakavasti ja tehdä tarvittavat tarkistukset. Kevyempien palvelumuotojen kehittäminen on välttämätöntä, kuten raportissa todetaan, Järvinen muistuttaa.
