Norjasta, Ruotsin kautta Suomeen ja edelleen Venäjälle kulkeva, noin 1800 kilometrin pituinen Sininen tie oli takavuosikymmeninä tunnettu matkailureitti.
Reitti hiipui lopullisesti kymmenisen vuotta sitten, kun kuntien taloudellinen tilanne oli tiukka, ja jäsenyyksiä irtisanottiin niin, että tänään Suomen Sininen tie ry:hyn kuuluu enää kolme kuntaa: Lappajärvi, Alajärvi ja Lapua.
Nyt Sininen tie tekee paluun ja saa uuden alun pitkän hiljaiselon jälkeen. Uusi Rediscover Blue Way -hanke elvyttää klassikkoreitin ja tuo sen merkityksen uudelleen näkyväksi niin matkailun, huoltovarmuuden kuin alueiden yhteistyön kannalta.
Matkailun klassikko, joka lähes unohtui
Sininen tie on käsitteenä tuttu kaikille vanhemmille suomalaisille, mutta kiitos noin 15 vuotta sitten saadun reitin kyltityksen, se tunnetaan edelleen ainakin jotenkin kaikkien niiden suomalaisten parissa, jotka ovat ajaneet matkoillaan esimerkiksi valtateillä 16 ja 9 sekä kantatiellä 77.
Ajatus länsi–itä kulkevasta matkailureitistä syntyi 1950-luvulla Ruotsissa. Vuonna 1963 Ruotsissa perustettiin ensimmäinen Sinisen tien / Blue Highway -yhdistys, kun taas Suomen Sininen tie ry perustettiin helmikuussa 1967.
Norjan Mo i Ranasta lähtevä reitti kulkee Ruotsiin Uumajaan, siitä laivalla Vaasaan ja edelleen Kuopioon, Joensuuhun ja Tohmajärvelle sekä Venäjän puolella Petroskoihin saakka. Reitti tarjoaa mahdollisuuden nähdä luonnonmaisemia, kulttuurikohteita ja vaihtaa maat läpi pitkin matkaa.
Tie tarjoaa monipuolisia matkakohteita: luontokohteita, järvimaisemia, kulttuurikohteita, museoita ja tapahtumia.
Suomen Sininen tie ry:n puheenjohtaja Jorma Keijonen kertoo, että reitti Suomen osalta hiipui kuntien vetäydyttyä siitä, ja samalla yhdistyksen oli luovuttava osa-aikaisesta toiminnanjohtajastaan. Toiminnanjohtajan työpanoksella reitille tuotettiin materiaalia ja saatiin runsaasti näkyvyyttä. Tämän loppuessa hiipui myös tietoisuus reitistä.
Sininen tie tekee paluun
Pohjoisen Euroopan halki kulkeva Sininen tie on palaamassa eläväksi yhteistyön, matkailun ja huoltovarmuuden väyläksi. Uusi Rediscover Blue Way -hanke elvyttää Suomen ja Ruotsin välisen klassikkoreitin ja tuo sen merkityksen jälleen näkyväksi.
Hankkeen projektipäällikkö Annie Laitila kertoo, että idea tähän syntyi keskusteluissa siitä, miten Geoparkiin saataisiin kansainvälisiä matkailijoita muista Pohjoismaista. Lomalaisia tulee Merenkurkun ylitse rannikkokaupunkeihin ja Power Parkiin, mutta miten heitä saataisiin myös kauemmas Suomeen?
– Tuolloin Heikki Mäkipää heitti ilmoille ajatuksen, eikö jo olemassa olevalle Sininen tie -verkostolle kannattaisi hakea rahoitusta?
Kun idea oli saatu, sille haettiin rahoitus, ja sitä myös saatiin. Inspiraatiota on haettu Merenkurkun neuvoston Bothnial Coastal route -verkostosta, joka yhdistää rannikkokaupunkeja sekä Suomessa että Ruotsissa, Itämeren pohjoisen osan alueella.
– Ruotsin puolella Blå Vägen on edelleen voimissaan, siihen kuuluu 20 jäsentä. Tarkoitus onkin nyt avata tiedonvaihtoa heidän kanssaan ja selvittää myös Norjan kiinnostus yhteistyöhön.
Siinä missä Suomessa Sinistä tietä lähdetään kehittämään matkailu kärkenä, on Ruotsissa kärkenä infra. Molemmilla osapuolilla on siis opittavaa toisistaan. Tavoitteena on yhteinen hallintomalli ja -strategia ja rahoituksen miettiminen yhdessä.
Suomessa tärkeää on saada Sinisen tien alueen kunnat innostumaan asiasta. Keijonen kertoo, että aikanaan mukana oli jopa 30–40 kuntaa. – Meillä on hyvä lauttayhteys Vaasan ja Uumajan välillä, ja uskon, että kun markkinointiin panostetaan molemmin puolin, kunnat kiinnostuvat uudelleen.
Hankkeessa vahvistetaan rajat ylittävää yhteistyötä ja edistetään kestävää kehitystä. Samalla kartoitetaan reitin varrella toimivia yrityksiä, matkailukohteita ja palveluja, jotta Sininen tie voi tulevaisuudessa toimia myös yhteisenä markkinointikanavana.
Nyt saatu rahoitus riittää alkusysäykseen, verkostoitumiseen ja jatkon suunnitteluun, varsinaisiin toimiin sen kautta ei vielä päästä. Vuoden 2027 seutuvilla tiedetään paremmin, miten asiat ovat lähteneet rullaamaan.
Rahoitus vuoden kestävälle hankkeelle on saatu Interreg Aurora -ohjelmasta, ja hanketta hallinnoi Lappajärvi Invest Oy. Kokonaisbudjetti on 40000 euroa, josta Suomen osuus on puolet.
Nostalgiaa ja kansainvälisyyttä
Sinisen tien reitille tavoitellaan kansainvälisiä matkailijoita muista Pohjoismaista, mutta yhtä lailla se tarjoaa nostalgiaa myös kotimaisille, iäkkäämmille matkailijoille. Reittiin oleellisena osana kuuluva Merenkurkun ylitys tuo varmasti monelle muistoja vaikkapa voin ja sokerin hamstrausreissuista Uumajan satamaan!
Kansainvälisille matkailijoille valmiit reitit ovat hyvin kiinnostavia, ja sellainen tästä poikittaisesta reitistä halutaan myös uudelleen luoda.
Keijonen muistuttaa, että matkailun lisäksi tämä reitti on todella tärkeä myös maamme huoltovarmuuden takia, ja myös sen takia sen pitäisi kiinnostaa vaikutusalueen kuntia. Itämeri on tunnetusti hyvin haavoittuva, ja jos siellä tapahtuu jotain odottamatonta, on Sininen tie paras vaihtoehto.
Tuula Jokiaho
