Metsätalouden Metka-määrärahat ovat loppuneet kesken jo kahtena peräkkäisenä vuonna, eikä tilanne helpottunut vuonna 2025.
Loppuvuoden 2025 töiden toteutuksia ei voida enää maksaa, vaan maksut siirtyivät seuraavalle vuodelle. Siirtyvät maksut, n. 15 miljoonaa euroa, syövät 40 prosenttia kuluvan vuoden määrärahasta.
Koska tämän vuoden budjettiesityksessä määrärahat laskevat edelleen, kierre jatkuu ja tilanne on kestämätön, korostaa MTK. Vaikea tilanne on havaittu myös Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Metsätalouden määrärahojen tilanne on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa korostetaan oikea-aikaista metsänhoitoa, nuorten metsien hoitorästien hoitamista ja teiden kunnossapitoa. Kenttä on sitoutunut hallituksen tavoitteisiin, mutta rahoituksen niukkuus ja osittain myös hitaus uhkaa romuttaa koko Metka-järjestelmän perustukset.
Toimivan Metka-järjestelmän toteutuminen on investointi koko Suomeen. Metsänomistajat kantavat vastuun metsiensä hoidosta ja kustannuksista. Tukijärjestelmän riittävällä rahoituksella varmistetaan metsien oikea-aikainen hoito ja kasvu sekä metsätalouteen liittyvät kuljetukset. Yli 90 prosenttia raakapuusta lähtee yksityisteiden varsilta.
Metsäteiden kunto uhkaa heiketä
MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syri kertoo, että Metka-rahoituksen niukkuus ja maksatusten hitaus näkyvät selvästi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Syrin mukaan rahoituspäätösten viivästykset ovat aiheuttaneet sen, että monet tiekunnat ovat joutuneet lykkäämään suunniteltuja perusparannushankkeita.
– Pohjalaismaakunnissa metsäteiden perusparannustyöt ovat romahtaneet melko olemattomiin. Luonnonvarakeskuksen tilastot osoittavat, että jonain vuosina perusparannuksia ei ole tehty maakunnissa käytännössä lainkaan.
– Tilastoissa näkyy tiekuntien ja maanomistajien epävarmuus. Tukijärjestelmän muutokset ja budjetin pienentyminen ovat tuoneet vain lisää epävarmuutta, Syri toteaa.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan vuosien 2021-2025 metsäohjelman tavoitteisiin on kirjattu perusparannuksien määräksi vuositasolla Etelä-Pohjanmaalla 155 kilometriä ja Keski-Pohjanmaalla 50 kilometriä. Viime vuosina näistä tavoitteista on jääty reippaasti jälkeen. Valtakunnallisesti metsäteiden perusparannuksien kilometrimäärä on puolittunut vuosituhannen alun lukemista.
– Tuen olisi tarkoitus kannustaa tiekuntia perusparannuksiin, mutta nyt moni miettii, kannattaako hankkeita käynnistää. Metkan perusparannuksien vaatimustaso on korkea esimerkiksi Kemeraan verrattuna. Tukijärjestelmän muutos ja hankkeiden viivästyminen ruokkivat kasvavaa hoitovelkaa väistämättä, Syri korostaa.
Metsätiet tarvitsevat säännöllistä ylläpitoa, mutta etenkin perusparannustyöt ovat monesti välttämättömiä teiden turvallisuuden ja puunkorjuun kannalta. Lyhyet viivästymiset yksittäisissä korjaushankkeissa ovat nykyisessä rahoitustilanteessa ymmärrettäviä, mutta pitkän ajan trendin vaikutukset tulevat näkymään laajemmin myös tulevaisuudessa.
– Jos metsäteiden kunnostus jää tekemättä, se heikentää koko puukaupan toteutusta ja vaikeuttaa metsätalouden kuljetuksia. Riskinä on, että ihan tavallisista kesäkorjuukohteistakin uhkaa tulla kuljettajien silmissä vaikeita kohteita, jos perusparannus roikkuu vuodesta toiseen ja tien kunto on kyseenalainen, Syri summaa.
