Lehtimäellä sijaitseva Kätkänjärvi on monelle alueen asukkaalle ja mökkiläiselle tärkeä virkistysjärvi. Pinta-alaltaan 261,6 hehtaarin kokoisen järven luonne on herkkä: keskisyvyys on vain 1,4 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä.
Juuri mataluus tekee järvestä alttiin rehevöitymiselle. Tämä tuli konkreettisesti esiin 2000-luvun alussa, jolloin leväongelmat lisääntyivät.
– Ranta-asukkaat ja kyläläiset heräsivät erityisesti leväongelmaan, kertoo Kätkänjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Muilu.
Tilanne johti siihen, että järven tilaan haluttiin vaikuttaa järjestelmällisesti. Kätkänjärven suojeluyhdistys perustettiin vuonna 2004, ja sen toiminnan keskiöön nousi ravinnekuormituksen vähentäminen.
Kuormituksen lähteet kuriin
Järven rehevöitymisen taustalla oli useita tekijöitä. Yksi merkittävimmistä oli Lehtimäen kunnan jätevedenpuhdistamo ylivuotoineen. Lisäksi ravinteita kulkeutui järveen valuma-alueelta metsäojien kautta.
Tilanteen korjaamiseen saatiin alkuvaiheessa hankkeelle, jonka kokonaiskustannukseksi tuli noin 42 000 €, hankeavustusta yhteensä 34500 euroa, josta EU:n hankeosarahoitus 18 305 euroa, valtion 6224 euroa ja kunnan 10 000 euroa. Toimenpiteet kohdistuivat erityisesti ravinnekuormituksen vähentämiseen ennen kuin vedet päätyvät järveen.
Keskeiseksi ratkaisuksi nousivat metsäojiin rakennetut laskeutusaltaat, joita toteutettiin pääosin vuosina 2006–2007 sekä 2008 valmistunut jätevesipuhdistamon alapuolinen kosteikko. Kosteikko ja altaat hidastavat veden virtausta ja sitovat ravinteita.
– Kun kosteikko ja laskeutusaltaat oli rakennettu, paranemisen järven tilassa huomasi jo muutamassa vuodessa, Muilu kertoo.
Yhdistyksen työ jatkui myös myöhemmin. Vuonna 2018 kunnostettiin jätevedenpuhdistamon kosteikko ja pato, ja siihen saatiin avustusta Alajärven kaupungilta.
Lisäksi järvellä tehdään vuosittain hoitokalastusta ja alkuvuosina myös vesikasvillisuuden poistoa.
Järven virkistysarvo on palannut
Vuosien työ näkyy järven nykytilassa.
– Virkistyskäyttö järvellä on tänään aivan eri tasolla kuin vielä 2005, Muilu toteaa.
Kätkänjärven rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta, peräti noin 130 mökkiä. Keskimäärin rantaviivaa on noin 80 metriä mökkiä kohden. Järven rannalla on myös yleinen uimaranta, jota ylläpidetään yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa.
Järven tila on parantunut merkittävästi, ja leväongelmat ovat vähentyneet siten, että nykyisin levää nähdään tyypillisesti yhtenä tai kahtena päivänä kesässä.
Hyvä kehitys ei kuitenkaan säily ilman ylläpitoa.
– Tämä on matala järvi ja se reagoi nopeasti niin hyvässä kuin huonossa, Muilu muistuttaa.
Laskeutusaltaat vaativat kunnostusta tyypillisesti 10–20 vuoden välein. Nyt kunnostusiässä ovat hyvinkin jo Lakkonevan suunnan alueen altaat, joita on kymmenkunta ja jotka on rakennettu vuosina 2006–2007.
Kunnostuksessa altaat tyhjennetään kaivinkoneella, lietteet levitetään reuna-alueille ja tarvittaessa padotustasoja nostetaan. Suunnitelmat on tehnyt ympäristötekniikan asiantuntija Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy vuonna 2024.
Kokonaiskustannukset kunnostustöille ovat noin 9000 euroa.
Rahoitus jäi vajaaksi
Yhdistys haki viime vuoden lopulla Alajärven kaupungin tekniseltä lautakunnalta 3100 euron avustusta laskeutusaltaiden ylläpitokuluihin. – Tuohon tarkoitukseen kaupunginhallitus myönsi 1500 euroa yksimielisellä päätöksellä esittelijän kerrottua, että jakamatonta rahaa oli jäljellä tämän verran, kertoo kaupunginhallituksen jäsen Mika Ala-Mattinen.
Tuon avustusanomuksen yhteydessä tekninen lautakunta evästi yhdistystä hakemaan avustusta kaupunginhallitukselta ja kuluvan vuoden yhdistysten toiminta-avustusten tultua hakuun näin toimittiin. Nyt yhdistys haki laskeutusaltaiden ja vesiensuojelurakenteiden kunnostukseen tarvittavaa 9000 euron summaa kaupunginhallitukselta.
Lopullisessa käsittelyssä avustus jäi kuitenkin 1500 euroon.
Esitys siitä miten avustussummia yhdistyksille jaettaisiin, tuotiin vasta kaupunginhallituksen kokoukseen. Tässä esityksessä Kätkänjärven suojeluyhdistykselle oli esitetty vain 1500 euron avustusta. Perusteluna oli se, että rahaa myönnettiin toimintaan ja tässä katsottiin kyseessä olevan investointi, jolle rahaa pitäisi hakea teknisestä lautakunnasta.
– Asia tuli eteen nopeasti ja hämmennyin itsekin, esitin kuitenkin summan nostamista 3000 euroon saamatta ajatukselle vastakaikua.
– On todella harmillista, kun täällä on tehty näin hyvää työtä puhtaan veden puolesta, että rahoitusta ei saatu. Investointi tämä on tietenkin puhtaaseen veteen ja tulevaisuuteen, mutta kyseessä ei ole uuden rakentaminen, vaan aikaisemmin rakennetun kunnostaminen.
– Vesiensuojelu on kaupungin ja elinvoimakeskuksen vastuulla, ja kun alueella toimii näin ansioitunut vapaaehtoistyötä tekevä yhdistys, olisi kaupungin syytä antaa siitä niin tunnustusta kuin myös taloudellista tukea, Ala-Mattinen toteaa.
Nykyisellä rahoituksella yhdistys pystyy etenemään vain osittain.
– Nyt saadulla 1500 eurolla tehdään suunnitelmat ja käydään paikat koneyrittäjän kanssa läpi, Muilu kertoo.
Varsinaiseen kunnostukseen tarvitaan lisärahoitusta, jota yhdistys aikoo hakea seuraavaksi teknisen lautakunnan kautta. ELY-keskukselta tukea ei ole odotettavissa, koska se rahoittaa pääasiassa uusia hankkeita.
Kunnostettavien altaiden lisäksi alueelle on suunnitteilla myös yksi uusi kosteikko, mutta se etenee erillisenä hankkeena.
Tulokset riippuvat jatkuvuudesta
Kätkänjärven kehitys osoittaa, että pitkäjänteisellä työllä voidaan saavuttaa selviä parannuksia vesistön tilassa. Samalla se korostaa ylläpidon merkitystä.
Vesiensuojelurakenteet toimivat tehokkaasti vain, jos niitä huolletaan ajallaan. Ilman kunnostusta niiden teho heikkenee ja ravinnekuormitus voi jälleen kasvaa.
Kätkänjärvellä tavoitteena on jatkaa työtä niin, että saavutettu hyvä tila säilyy myös tulevina vuosina.
Tuula Jokiaho
