Kun Lehtimäelle saatiin kymmenen vuotta sitten omatoimikirjasto, niitä ei ollut koko maakunnassa ennestään kuin pari.
Koko ajatus oli sen verran uutta, että epäilyksiä oli paljon. Oletus oli, että vähintäänkin paikat sotkettaisiin ja kirjoja vietäisiin niitä virallisesti lainaamatta.
– Kävimme tuolloin tutustumassa omatoimikirjastoihin muun muassa Vantaalla, jossa saimme kuulla, että mitään ongelmia ei ollut. Samaa viestiä saimme, kun vierailimme Hauhon omatoimikirjastossa ja silloin oli pakko alkaa uskoa, että tämä voisi toimia, kertoo Lehtimäen lähikirjastosta vastaava kirjastosihteeri Minna Lipo.
Tänä päivänä nämä ennakkoluulot kuulostavat jo vähän huvittavilta, koska omatoimikirjastot ovat jo niin arkinen asia ja se, että ne todella toimivat ja aidosti parantavat palvelua alueensa asukkaille, on jo itsestään selvää.
Lehtimäellä, kuten muissakin omatoimikirjastoissa turvallisuushaasteisiin vastataan jokaiseen nurkkaan ulottuvalla videovalvonnalla. Omatoimikirjastoon tullaan omalla kortilla, joten aina on tiedossa, ketä kirjastossa on sisällä mihinkin aikaan ja uloskäynnillä hälytys ilmoittaa, jos ovesta on lähdössä materiaalia, jota ei ole asianmukaisesti lainattu.
– Toki nuoria tulee joskus ilta-aikaan sisälle kavereiden kortilla, mikä ei ole sallittua. Me tiedämme kuitenkin, kenen kanssa sisälle on tultu ja jos jotain tapahtuisi, kävijät pystytään jäljittämään.
Minna on työskennellyt Lehtimäen kirjastossa jo ennen omatoimiaikaa ja hän kokee omatoimikirjaston hienona ratkaisuna saada lisättyä kirjastojen avoinnaoloaikaa. Ihmiset ovat pääsääntöisesti rehellisiä ja yleensä jos hälytin ovella poistuessa hälyttää materiaalista, jota ei ole lainattu, kyseessä on ihan puhtaasti vahinko.
Koko kymmenen vuoden aikana Lehtimäellä mitään isompia häiriöitä omatoimikirjastossa ei ole ollut. Jotain pientä toki, mutta ne on saatu selvitettyä helpolla. Paikkoja ei ole rikottu, mutta sotkua ja ääntä on joskus ollut, mutta sotkut saadaan siivottua ja ääntä kirjastossa saa nykyään olla.
– Kirjastot eivät ole enää hys-hys paikkoja, joissa ei saa puhua. Eikä meteli aina lähde pelkästään nuorista, kyllä aikuisetkin innostuvat joskus keskustelemaan äänekkäästi, Minna nauraa.
– Mielestäni omatoimikirjasto on todella järkevä tapa pitää kirjastoa. Lehtimäellä palvelua on kahtena päivänä viikossa, mikä on vähimmäismäärä, sillä osa asiakkaista ei halua käyttää omatoimikirjastoa. Lisäksi henkilökuntaa tarvitaan välillä aineistojen etsimisessä, sen tilaamisessa, kirjastokorttien hankkimisessa ja uusimisessa.
– Samalla on mahdollisuus myös vaihtaa muutama sana kirjastonhoitajan kanssa, joka sekin on monelle tärkeää.
Lehtimäen kirjastoon uusia kirjoja tulee joka viikko, välillä elokuvia, mutta nykyisin enää harvemmin musiikkia, suoratoistopalvelujen vallattua alan. Lehtiä lukusaliin tulee noin 20 tilattuna ja kirjaston tiloista löytyy EPressi, josta voi lukea lähes kaikki Suomen paikallis- ja maakuntalehdet.
Lehtien lukijoita onkin viikoittain paljon, sillä lehdet ovat kalliita tilata kotiin, mutta kirjastossa ne voi lukea maksutta.
Kävijämäärät kirjastossa vaihtelevat paljon päivän, kellonajan, vuodenajan ja jopa sään perusteella. Huonolla säällä käyttäjiä on enemmän kuin kauniilla ja kesällä oman lisänsä kävijämääriin tuovat kesäasukkaat.
Lehtimäellä omaa kirjastoa arvostetaan
Kymmenen vuotta sitten omatoimikirjasto oli Lehtimäelle jättipotti, sillä vaarana oli, että kirjaston ovet olisivat sulkeutuneet kokonaan.
Tuolloin kirjaston puolesta syntyi melkoinen kansanliike ja sen kaiut tuntuvat edelleen. Minna kertoo, että hän kuulee edelleen hyvin usein asiakkailta kiitollisuuden ilmauksia siitä, että Lehtimäki sai pitää kirjastonsa.
Se, että kirjastoa arvostetaan, näkyy myös käyttäjämäärissä, sillä se halutaan pitää myös tulevaisuudessa.
Vakituisia käyttäjiä kirjastolla on runsaasti ja myös läheltä sijaitsevalta Taimelan ala-asteelta vieraillaan kirjastossa toisinaan ja Lehtimäen opistolla on oikein kirjastoryhmä, joka käy kirjastossa säännöllisesti viikoittain.
Säännöllisiin kirjaston ovien kuluttajiin kuuluvat myös kansalaisopiston vuodesta 2017 kirjastolla kokoontuneen lukupiirin kävijät. Ryhmässä on kymmenkunta aktiivista lukijaa, jotka kokoontuvat yhteen joka toinen viikko keskustelemaan edellisessä kokoontumisessa luettavaksi sovitusta kirjasta – sekä kaikesta muusta maan ja taivaan välillä.
Alusta alkaen ryhmässä mukana olleet Leena Murtomäki ja Harri Pihlaja kertovat, että ryhmää vetää Anne Kärki, joka aina valikoi ryhmälle seuraavan luettavan, tosin toiveitakin kuunnellaan.
Lukupiiriläiset myöntävät, että aina joskus vastaan tulee kirja, jota ei jaksa lukea loppuun saakka. Pääsääntöisesti näin ei käy ja lukupiirissä kirjasta keskusteltaessa on hienoa huomata, miten erilaiset asiat ovat eri lukijoihin vaikuttaneet ja miten eri tavalla saman kirjan voi toinen ihminen kokea.
Useimmat lukupiirin jäsenet muistavat hyvin ne ajat, jolloin pelättiin, että kirjasto Lehtimäeltä loppuisi. Kauhun hetket muuttuivat iloksi siitä, että saatiin omatoimikirjasto, joka on osoittautunut paremmaksi kuin tavallinen kirjasto, koska se on auki ”aina”.
– Kirjaston merkitys on todella suuri ja sen menettäminen olisi ollut kova isku.
Kymmenvuotiasta omatoimikirjastoa juhlitaan maanantaina 6.10. viereisellä vanhalla kunnantalolla, jossa kello 17 alkaen on tarjolla kahvit sekä piirakkapalat ja kello 18 kuullaan kirjailijavierasta Paula Nivukoskea.
Nivukoski on vuonna 1985 Isokyrössä syntynyt kirjailija, joka asuu nykyisin Laihialla. Hänen esikoiskirjansa oli vuonna 2019 Otavan julkaisema Nopeasti piirretyt pilvet.
Tuula Jokiaho
