Luomuliitto on myöntänyt vuoden 2025 Vuoden Luomuyritys -palkinnon Alajärven Lehtimäellä sijaitsevalle Karin luomutilalle.
Luomuliiton hallitus kiitteli tilan yrittäjiä, Ville Karia ja Tiina Peltosta, pitkäjänteisestä työstä luomumaitotilan kehittämiseksi sekä eläinten ja ihmisten hyvinvointia korostavasta toimintatavasta. Tila tuottaa maitoa Valiolle ja kasvattaa lihahiehoja Atrialle.
Karin luomutilalla on karjaa noin 150 eläintä, yksi lypsyrobotti ja peltoa viljelyksessä vuokramaineen noin 300 hehtaaria. Pääosa pelloista tuottaa nurmea eläimille, mutta tilalla viljellään myös viljaa ja rypsiä. Viljelijät pyrkivät mahdollisimman suureen rehuomavaraisuuteen ja kiertokulkuun, jossa eläimiltä tulevalla lannalla kasvatetaan se, mitä eläimet syövät.
− Se tuo myös parhaan kannattavuuden, Peltonen sanoo.
Tilan kaikki eläimet laiduntavat omissa ryhmissään. Tulevina kesinä on tarkoitus panostaa entistä enemmän esimerkiksi kaistalaidunnukseen.
− Laidunnus tekee hyvää eläinten hyvinvoinnille ja luonnon monimuotoisuudelle, ja laiduntavat eläimet ovat myös ilo silmälle, Peltonen kuvailee.
Luomua sukupolvelta toiselle
Tilaa on viljelty luomuperiaatteiden mukaisesti jo 1960–70-luvuilla. Villen isä, luomukonkarin arvonimen työstään saanut Urho Kari oli seudun ensimmäisiä luomuviljelijöitä. Pellot siirtyivät virallisesti luomuun vuonna 1995, ja eläintuotanto seurasi pian perässä. Ville Kari otti tilan vetovastuun nuorena ja on ehtinyt luotsata tilaa jo 26 vuotta.
– Luomuviljely on jatkuvaa sopeutumista muutokseen, ja parhaiten se onnistuu tiloilla, joilla siihen on totuttu pitkään. Meillä luomu on elämäntapa, ei pelkkä tuotantosuunta, Peltonen toteaa.
Rakennus- tai laajennussuunnitelmia ei nyt ole, sillä Kari ja Peltonen kokevat, että tila on heille juuri sopivan kokoinen.
− Panostamme nyt sekä eläinten että omaan hyvinvointiin.
Vahvuutta yhteistyöstä
Peltonen ja Kari korostavat verkostojen ja osaamisen jakamisen merkitystä. He tekevät tiivistä yhteistyötä neuvojien ja muiden viljelijöiden kanssa. Etelä-Pohjanmaan luomumaitotilojen pienryhmät, naapuriapu ja sitoutuneet työntekijät ovat tärkeä osa tilan arkea ja mahdollistavat myös vapaa-ajan ja henkisen jaksamisen.
Peltonen ja Kari toivovat, että luomutuotannon arvo ymmärrettäisiin nykyistä paremmin myös elintarvikeketjun seuraavissa portaissa ja että jatkojalostajat tarttuisivat luomun tuotteistamiseen ja markkinointiin nykyistä vahvemmin.
– Luomu jää ruokakeskustelussa helposti uusien trendien, kuten hiiliviljelyn jalkoihin, vaikka luomussa on aina käytetty aivan samoja menetelmiä, Peltonen sanoo.
Hän näkee, ettei luomun tulevaisuus synny ilman aktiivista vaikuttamistyötä. Luomuliiton hallitus kiittelikin valinnassaan Peltosen ja Karin vahvaa osallistumista alaa koskevaan keskusteluun eri organisaatioiden ja yhdistysten kautta.
