Järvi-Pohjanmaan vanhusneuvoston uusi toimintakausi on käynnistynyt, ja neuvosto lähtee työhön uudella kokoonpanolla sekä selkeällä tavoitteella: ikäihmisten äänen on kuuluttava entistä paremmin päätöksenteossa.
Puheenjohtajana toimii alajärveläinen Sauli Ahopelto, ja vanhusneuvostossa on edustus kaikista kolmesta alueen kunnasta – Alajärveltä, Vimpelistä ja Lappajärveltä. Neuvoston varsinaisia jäseniä ovat Alajärveltä Aimo Rantala, Anne Nätynki, Mauri Penninkangas sekä Lehtimäeltä Sirpa Perkkiö. Vimpelistä mukana ovat Vuokko Pajala, Aimo Huopana ja Eija Rannanpää, ja Lappajärveä edustaa Lilja Lantela.
Jäsenet on valittu eläkeläisjärjestöjen ehdotuksesta, mutta Ahopelto korostaa, että vanhusneuvosto ei ole vain järjestöissä aktiivisten ääni.
– Vanhusneuvosto edustaa kaikkia alueen ikäihmisiä. Meidän tehtävämme on tuoda esiin arjessa esille nousevia ongelmia ja tarpeita, hän sanoo.
Neuvostossa on myös yhteys hyvinvointialueen vaikuttamistoimintaan. Sirpa Perkkiö toimii Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa jäsenenä ja Sauli Ahopelto hänen varajäsenenään.
Vanhusneuvoston tarkoituksena on edistää ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä seurata kunnallista päätöksentekoa ikääntyneen väestön näkökulmasta. Neuvosto voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioissa, joilla on merkitystä ikäihmisten hyvinvoinnille, arjen sujumiselle ja palveluille.
Neuvosto haluaa vaikuttaa ajoissa – ei olla kumileimasin
Ahopellon mukaan toimintaa halutaan nyt selvästi terävöittää.
– Emme halua olla pelkkä kumileimasin. Ikäihmisiä koskevia asioita pitää pystyä nostamaan esiin jo valmisteluvaiheessa, eikä vasta silloin kun päätökset ovat käytännössä jo tehty, hän toteaa.
Haasteena onkin tiedonsaanti mahdollisimman aikaisin. Jos esimerkiksi rakentamiseen tai ympäristön suunnitteluun liittyvä asia on jo valtuuston käsittelyssä, vaikuttaminen voi olla auttamatta myöhässä.
Siksi vanhusneuvosto haluaa viranhaltijoita mukaan kokouksiin ja muistuttaa, että ikäihmisiä koskevissa asioissa lausunto pitäisi pyytää jo valmistelun aikana.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueen vastuulle, vanhusneuvosto ei aio rajata toimintaansa vain kunnan jäljelle jääneisiin tehtäviin.
– Meille kuuluvat kaikki ikäihmisiin liittyvät asiat, koska ihminen on kokonaisuus. Jos ongelmia tuodaan meille esiin, viemme viestiä eteenpäin hyvinvointialueelle tai sen vanhusneuvostolle, Ahopelto sanoo.
Esteettömyys ja tiedottaminen nousevat tärkeiksi teemoiksi
Yksi keskeisimmistä painopisteistä tulevalla kaudella on esteettömyys. Neuvoston tehtävissä korostuvat samat asiat kuin vammaisneuvostolla: liikkuminen, kuljetukset ja arjen esteiden poistaminen.
Ahopelto nostaa esiin konkreettisen esimerkin.
– Rollaattorilla liikkuminen voi olla todella haastavaa jopa kuntien keskustoissa. Talvella pienetkin lumipalteet voivat muodostua isoksi esteeksi. On myös selvitettävä, kuka niistä vastaa – kaupunki vai hyvinvointialue.
Esteettömyys pitäisi huomioida kaikessa suunnittelussa ja kunnossapidossa. Liikkuminen liittyy myös mahdollisuuteen osallistua. Taajamissa liikuntapaikkoja löytyy hyvin, mutta sivukylillä asuvilla ikäihmisillä tilanne on usein toinen. Palveluliikenteen aikataulut eivät aina mahdollista osallistumista tapahtumiin tai harrastuksiin.
Vanhusneuvosto pohtii, voisiko palveluliikenteen kaltaisia ratkaisuja kehittää niin, että ikäihmiset pääsisivät paremmin myös liikuntapalveluiden ja yhteisen toiminnan äärelle.
Tärkeäksi asiaksi on noussut myös viestintä ja näkyvyys. Ikäihmisiä koskevista asioista ei voida tiedottaa pelkästään digitaalisesti.
– Ei voi olettaa, että kaikki seuraavat nettiä. Tiedottamisen pitää tapahtua myös muilla tavoilla, Ahopelto muistuttaa.
Lokakuussa vietettävä vanhustenviikko on jo suunnittelussa. Vanhusneuvosto kaavailee jokaiselle kunnalle omaa tapahtumaa, johon pyritään saamaan mukaan myös sidosryhmiä infopisteineen. Pullonkaulana tässäkin ovat kuljetukset – miten mahdollistaa myös sivukylillä asuvien ikäihmisten osallistuminen.
Järvi-Pohjanmaan vanhusneuvosto kokoontuu 3–4 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Neuvosto haluaa toimia aidosti ikäihmisten äänenä ja muistuttaa, että keneen tahansa jäseneen voi olla yhteydessä arjen murheiden ja huolten kanssa.
– Toimintasuunnitelma elää koko ajan, ja tärkeintä on, että ikäihmisten tarpeet tulevat aidosti huomioiduiksi, Ahopelto tiivistää.
Tuula Jokiaho
