Vimpelin kirjastossa koettiin historiallinen hetki, kun julkistettiin taulu autonomian ja itsenäisyyden alkuvaiheiden vimpeliläisistä kansanedustajista. Tilaisuus keräsi paikalle runsaasti yleisöä, ja kahvitarjoilun lomassa kuultiin asiantunteva katsaus Vimpelin rooliin Suomen itsenäistymisen vaiheissa.
Taulun synty sai alkunsa kuntalaisaloitteesta, ja kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli korosti avaussanoissaan hankkeen merkitystä paikalliselle identiteetille. Hänen mukaansa kyseessä on tärkeä pala Vimpelin historiaa. Leijonanmieli muistutti, että valtakunnallisessa päätöksenteossa oli itsenäisyyden alkuvuosina mukana poikkeuksellisen paljon vimpeliläisiä.
– Tämä kertoo siitä, että vimpeliläiset ovat aina olleet aktiivisia ja vahvoja edunvalvojia, hän totesi.
Paljastettu taulu toimii muistutuksena siitä työstä, jota paikkakunnalla on tehty niin Vimpelin kuin koko Suomen hyväksi.
Viimeinen esiintyminen ja syvällinen historiakatsaus
Tilaisuuden pääpuhujana kuultiin eläkkeellä olevaa maisteria, entistä opettajaa ja pitkäaikaista kunnanvaltuutettua Matti Lehtoa. Hän kertoi heti aluksi tilaisuuden olevan hänelle erityinen, sillä kyseessä oli hänen viimeinen julkinen esiintymisensä.
Lehto on perehtynyt syvällisesti Vimpelin historiaan, ja eläkkeelle jäätyään hän syventyi aiheeseen entisestään. Hänen gradunsa “Kansakunnan synty Vimpelissä” loi vahvan pohjan esitelmälle, jossa paikallinen historia kytkeytyi osaksi laajempaa kansallista kehitystä.
Lehto kuvasi, kuinka Suomen tie kohti itsenäisyyttä oli pitkä ja monivaiheinen. Ruotsin vallan jälkeen Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen vuonna 1809, mutta samalla maalle avautui autonomian aika. Tämä loi pohjaa kansalliselle kehitykselle, jota vauhditti erityisesti 1800-luvulla voimistunut kansallinen herääminen.
Lehdon mukaan kansallisen heräämisen ensivaiheet näkyivät erityisesti lehdistössä ja yliopistopiireissä, mutta aatteet levisivät nopeasti myös papiston kautta tavallisen kansan pariin. Vimpelissä herääminen sai alkunsa pappilassa kappalainen Gustaf Johanssonin aikana, mutta ratkaiseva merkitys oli talonpoika Erkki Jäykällä.
Jäykkä toi Mustialan maatalousopinnoistaan mukanaan uusia viljelymenetelmiä ja erityisesti Skotlannista peräisin olevan auran piirustukset. Aluksi uutuuksiin suhtauduttiin epäillen, mutta käytännön tulokset muuttivat asenteet nopeasti. Vaikeasta satovuodesta huolimatta Jäykän sadot onnistuivat, ja pian uusi aura levisi koko seudulle.
– Maanviljelyn kehittäminen oli Jäykän suurin ansio kotipaikkakunnallaan, Lehto totesi.
Hänen mukaansa Vimpelin edistyksellinen maatalous näkyi myös katovuosien aikana 1860-luvulla, jolloin kuolleisuus jäi seudun pienimmäksi.
Vimpeli poliittisen heräämisen eturintamassa
Kansallinen herääminen johti vähitellen myös yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Vuoden 1905 suurlakon aikana Vimpelissä tehtiin poikkeuksellisen rohkeita ratkaisuja, kun kansalaiset ottivat vallan omiin käsiinsä. Kansalaiskokouksessa päätettiin erottaa virkamiehiä ja siirtää hallintoa kansallisen neuvoston vastuulle.
Tämä aktiivisuus heijastui myöhemmin myös poliittiseen edustukseen. Vimpeliläinen nuorsuomalainen Juho Haveri valittiin ensimmäiseen eduskuntaan vvuonna 1907. Toisen kerran hän tuli valituksi vuoden 1909 vaaleissa toisen vimpeliläisen, maalaisliittoa edustaneen Matti Latvalan kanssa.
Vuoden 1910 vaaleissa Vimpelistä oli taas kaksi edustajaa: Matti Latvala, ja sosialidemokraatti Santeri Mäkelä. He olivat yhdessä eduskunnassa vuoteen 1914 ja Latvala jatkoi vuoteen 1917 saakka.
1917-vuoden vaaleissa valittiin taas kaksi vimpeliläistä: maalaisliittolainen pastori Antti Rentola, joka oli kerännyt kannuksensa Vimpelin kirkonkylän nuorisoseurassa, sekä uudelleen Santeri Mäkelä.
– Voidaan pitää ihmeenä, että 3000 asukkaan kunnasta valittiin neljä kansanedustajaa kymmenen vuoden kuluessa. Ja toisena ihmeenä voi pitää myös sitä, että sekä Mäkelä, Latvala ja Rentola olivat kirjailijoita.
– Kolmas ihme on siinä, että tuona aikana ei ollut ketään muita kansanedustajia Järviseudun alueelta, Lehto totesi.
Kohti itsenäistä Suomea
Suomen itsenäistymisen ratkaisevat vaiheet ajoittuivat vuoteen 1917. Venäjän vallankumoukset loivat tilanteen, jossa myös Suomen asema muuttui nopeasti. Marraskuussa 1917 eduskunta julistautui maan korkeimman vallan haltijaksi, ja joulukuun 6. päivänä hyväksyttiin itsenäisyysjulistus.
Lehto muistutti, että päätöksen taustalla oli laaja poliittinen yksimielisyys.
– Itsenäisyys ei ollut yhden ryhmän hanke, vaan sitä olivat yhdessä viemässä eteenpäin niin sosialidemokraatit, maalaisliitto kuin porvarilliset voimat, hän kuvasi.
Tilaisuuden päätteeksi katseet kääntyivät takaisin nykyhetkeen. Vimpelin historia osoittaa, että pienelläkin paikkakunnalla voi olla merkittävä rooli kansakunnan kohtalonvaiheissa.
Kirjastoon paljastettu taulu konkretisoi tämän perinnön. Se muistuttaa menneistä sukupolvista, jotka olivat rakentamassa Suomea – ja samalla kannustaa jatkamaan aktiivista osallistumista myös tulevaisuudessa.
Tuula Jokiaho
