Alajärveläinen puheterapeutti, filosofian maisteri Eveliina Joensuu on väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Hänen väitöskirjansa Early language and literacy skills in children born very preterm – longitudinal associations up to 11 years of age käsittelee pikkukeskosina syntyneiden lasten kielenkehityksen ja myöhempien lukemisen ja kirjoittamisen (luki-) taitojen yhteyttä. Pikkukeskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt hyvin ennenaikaisesti (ennen raskausviikkoa 32) tai hyvin pienipainoisena, painaen syntyessään 1500 grammaa tai vähemmän.
Vastaväittäjänä toimi professori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Suvi Stolt Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että pikkukeskosina syntyneillä lapsilla esiintyy 11 vuoden iässä usein lukemisen sujuvuuden vaikeuksia, vaikka luetun ymmärtäminen on useimmilla ikätasoista. Lisäksi jo kaksivuotiaana mitatut kielelliset taidot ennustivat melko hyvin myöhempiä luku- ja kirjoitustaitoja 7 ja 11 vuoden iässä.
– Kaksivuotiaan kielellistä kehitystä kannattaa seurata. Meillä on siihen myös kustannustehokas menetelmä, sillä vanhempien arvioon perustuvat arviointimenetelmät osoittautuivat hyödyllisiksi tavoiksi tunnistaa lapset, joilla on riski myöhempiin oppimisvaikeuksiin, Joensuu kertoo. Yksi tällainen menetelmä on MCDI tai CDI -meneltemä, joka on muokattu ja validoitu suomenkieleen sopivaksi.
Hän korostaa myös vanhempien asiantuntemuksen hyödyntämisen merkitystä pikkukeskosten hoidossa ja kehityksen seurannassa. Varhaiseen arvioon perustuvat menetelmät auttavat tunnistamaan ne lapset, joilla riskit voivat jatkua pitkälle kouluikään asti.
Tutkimuksen mukaan varhainen kielitaito selitti jopa noin kolmanneksen myöhemmän luetun ymmärtämisen vaihtelusta. Joensuu toivoo, että pikkukeskosten seurannassa huomioitaisiin sanaston lisäksi myös muut riskitekijät, kuten lähisuvun lukivaikeudet.
– Tutkimus antaa työkaluja pikkukeskosten seurantaan niin neuvoloihin kuin yliopistosairaaloiden kehitysseurantapoliklinikoille. Samalla se tarjoaa myös opettajille uutta tietoa pikkukeskosten lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehityksestä, Joensuu toteaa.
Se, että lapsi on syntynyt hyvin enneaikaisesti, pikkukeskosena, on tulosten perusteella yksi tärkeä taustatieto myös koulussa opettajalle oppimisen seurannassa ja tuentarpeen suunnittelussa. Myös muut taustatekijät, kuten lähisuvun lukivaikeudet olivat tulosten perusteella merkityksellisiä lukitaitojen etenemisen kannalta.
Hänen mukaansa lapsi olisi hyvä ohjata mahdollisimman varhain puheterapeutin laajempaan arvioon, jos neuvolassa havaitaan hidasta kielellistä kehitystä, lapsi on syntynyt keskosena tai jos lähisuvussa esiintyy lukivaikeuksia.
Myös opettajien olisi tärkeää huomioida hyvin pienenä keskosena syntyneet oppilaat. Pikkukeskosena syntyneen lapsen lukemisen valmiuksia ja alkavaa lukutaitoa on tulosten mukaan hyödyllistä kartoittaa kattavasti koulun alussa, sillä 7 vuoden iässä mitatut luki-taidot selittivät parhaimmillaan melkein puolet 11 vuoden lukemisen sujvuuden ja lueutn ymmärtämisen taitojen vaihtelusta. Vaikka pikkukeskosina syntyneiden lasten luetun ymmärtäminen oli tutkimuksen mukaan alakoulun lopussa ryhmätasolla hyvällä tasolla, lukemisen sujuvuudessa ilmeni haasteita.
– Jos teknisen lukutaidon sujuvoitumisessa on vaikeuksia vielä alakoulun loppupuolella, voi se aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta ja ponnistelua lapselle, Joensuu muistuttaa.
Toisaalta tulokset tarjoavat rohkaisevaa tietoa pikkukeskosena syntyneiden lasten perheille ja kehitystä seuraaville ammattilaisille: ryhmätasolla havaittiin merkittäviä vahvuuksia luetun ymmärtämisessä, joka on lukemaan opettamisen keskinen tavoite alakoulussa ja olennainen taito myös nyky-yhteiskunnassa pärjäämisessä.
Tutkimus korostaakin varhaisen seurannan ja tuen merkitystä pikkukeskosina syntyneille lapsille taaperoiästä aina alakoulun loppupuolelle saakka.
Joensuu sai tohtoriopinto-oikeuden vuonna 2019 ja aloitti väitöskirjatutkijan työssä vuonna 2020. Väitöskirja on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan pitkittäistä, moniammatillista PIPARI-seurantatutkimusta, jossa on seurattu hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten kehitystä sikiöajasta nuoruusvuosiin. PIPARI-tutkimuksen tulosten avulla kehitetään keskosena syntyneiden lasten hoitoa ja seurantaa.
Tällä hetkellä Joensuu työskentelee käytännön puheterapiatyössä, mutta myös tutkimustyö kiinnostaa häntä edelleen.
– Puheterapeutin arjessa tutkimus on luonteva osa työtä, sillä käytännön arviointi- ja kuntoutustyö pohjautuvat ajantasaiseen tutkimustietoon.
Tuula Jokiaho
