Soinilainen Lasse Autio on saanut tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Arvokas tunnustus luovutettiin juhlavassa tilaisuudessa Soinin Kuninkaantuvalla, jossa todettiin samalla historiallinen merkkipaalu: Autio on ensimmäinen kotiseutuneuvos Soinissa.
Arvonimeen liittyvän kunniakirjan luovutti Soini-seura ry puheenjohtaja Jorma Turpela. Hän kertoi, että kotiseutuneuvoksen arvonimiä on myönnetty Suomessa vuodesta 1969 lähtien yhteensä 344. Lähialueilla kotiseutuneuvoksia on ollut muun muassa Evijärvellä, Lappajärvellä, Alajärvellä ja Alavudella, mutta Soinissa tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Aution saaman arvonimen perusteet ovat vahvat. Hän on tehnyt yli 30 vuoden ajan työtä kotiseudun historian tallentamisen, vaalimisen ja tunnetuksi tekemisen eteen.
Kiitospuheessaan tuore kotiseutuneuvos pohti, kuinka kiinnostus historiaan ja kotiseutuun voi kulkea sukupolvelta toiselle.
– Uskon vahvasti siihen, että geenit ja historia vetävät ihmistä kotiseututyöhön, Autio sanoi.
Historian kipinä syttyi jo keskikouluvuosina, vaikka kiinnostus kohdistui tuolloin vain tiettyihin aihepiireihin. Myöhemmin elämässä vahvan sijan sai jääkiekko. Autio vaikutti Soinin Tiikereissä erilaisissa tehtävissä peräti 34 vuoden ajan.
Kutsumus löytyi kotiseututyöstä
Kotiseututyön pariin hänet johdatti vuonna 1990 Yrjö Huttunen, joka houkutteli mukaan Soini-seuran toimintaan. Kiinnostus oman paikkakunnan menneisyyteen syveni nopeasti, ja vain kolme vuotta myöhemmin Autio valittiin seuran puheenjohtajaksi. Vuosikymmenten mittainen puheenjohtajakausi jatkui aina viime vuodenvaihteeseen saakka.
Autio kiitti juhlatilaisuudessa myös laajaa yhteistyöverkostoa. Hän kertoi arvostaneensa mahdollisuutta toimia paitsi Soini-seurassa myös Järviseutu-seurassa. Lisäksi yhteistyö Seinäjoen museoiden kanssa on hänen mukaansa ollut vuosien varrella erittäin hyvää.
– Kotiseututyön pitää lähteä syvältä sydämestä, Autio totesi.
Lause kuvaa osuvasti hänen sitoutumistaan yhteiseen asiaan. Vuosien aikana hän on ollut keskeisessä roolissa kokoamassa, tallentamassa ja säilyttämässä soinilaista paikallisperintöä tuleville sukupolville.
Juhlahetkeen mahtui myös huolenaiheita. Autio nosti esiin Soini-seuran mittavan arkistojen digitointihankkeen, joka etenee hitaasti aineiston laajuuden ja rajallisten resurssien vuoksi.
Työ kuitenkin jatkuu. Arkistoihin on tallentunut merkittävä osa soinilaista historiaa, ja niiden saattaminen digitaaliseen muotoon on tärkeää myös tulevien sukupolvien kannalta. Vaikka voimavarat ovat rajalliset, digitointia viedään eteenpäin askel kerrallaan.
Tuula Jokiaho
