Etelä-Pohjanmaalla työkyvyttömyys on edelleen selvästi maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Kansallisen terveysindeksin mukaan maakunnan työkyvyttömyysindeksi on 123, kun koko maan taso on 100.
Paikkakuntakohtaisessa vertailussa alueemme kuntien indeksit ovat seuraavat. Alajärven työkyvyttömyysindeksi on 144 ja Soinin 140. Vimpelissä indeksi on 136 ja Lappajärvellä 126.
Tiedot käyvät ilmi Kansallisen terveysindeksin uusista tuloksista, jotka kuvaavat sairastavuuden ja työkyvyttömyyden kehitystä eri puolilla Suomea.
Suomalaisten työkyvyttömyystilanteessa näkyy kasvavia alueellisia eroja. Uudellamaalla työkyvyttömyys on viime vuosina hieman vähentynyt, kun taas muualla maassa kehitys on ollut pääosin vakaata tai työkyvyttömyys on lisääntynyt.
Työkyvyttömyyden kehitystä seurataan Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksillä. Se perustuu myönnettyihin työkyvyttömyyseläkkeisiin, pitkiin sairauspäivärahakausiin sekä ammatillisen kuntoutuksen päätöksiin.
Erityisesti sairauspäivärahakausissa erot Uudenmaan ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet vuosina 2017–2024. Alueilla, joilla sairauspäivärahakausia oli jo ennestään keskimääräistä enemmän, niiden määrä on lisääntynyt edelleen. Vastaavasti alueilla, joilla sairauspäivärahakausia on ollut vähemmän, niiden määrä on vähentynyt suhteessa koko maan tilanteeseen.
Työkyvyttömyyseläkkeissä alueelliset erot ovat pysyneet melko tasaisina. Ammatillisen kuntoutuksen osalta erot ovat puolestaan kaventuneet.
Mielenterveys herättää edelleen huolta
Sairastavuudessa suurimmat alueelliset erot näkyvät alkoholisairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Kansallisen terveysindeksin mukaan mielenterveysindeksi on pienentynyt koko maassa keskimäärin ja lähes kaikilla hyvinvointialueilla.
Indeksi mittaa psykoosin perusteella myönnettyjä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia, mielenterveyssyihin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä itsemurhayrityksiä ja itsemurhakuolleisuutta.
Mielenterveyssyihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet kaikilla alueilla. Psykoosilääkkeiden erityiskorvausoikeuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Itsemurhakuolleisuus puolestaan väheni pitkään, mutta lasku on viime vuosina pysähtynyt.
Samaan aikaan muilla mielenterveyden mittareilla kehitys on ollut huolestuttavaa. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt erityisesti nuorilla työikäisillä, itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet ja masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut etenkin nuorilla naisilla.
Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen jatkuu
Sepelvaltimotaudin ja aivoverisuonitautien sairastavuus on vähentynyt voimakkaasti useilla alueilla, joilla sairastavuus oli aiemmin korkeaa. Tällaisia alueita ovat muun muassa Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
Sen sijaan diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien määrä on kasvanut kaikilla hyvinvointialueilla. Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää erityisesti uniapneadiagnoosien yleistyminen. Taustalla vaikuttaa työikäisen väestön lihavuuden lisääntyminen, joka on yhteydessä myös diabeteksen yleistymiseen.
Tuula Jokiaho
