– Täällä museolla listan mukaan 426 esinettä. Saattaa olla enemmänkin, tuumaa Saini Saarela, joka työskentelee Tuluutin kotiseutumuseon museo-oppaana.
Sainilla ja hänen kaksossiskollaan Seljalla on mielenkiintoinen kesätyö Alajärvi-Seuran hallinnoimalla museolla. Museo-opaskaksikko on saanut tuoda myös oman kädenjälkensä kesätyöhön. Opastuksen, siivouksen ja esineiden nimikylttien uusimisen ohella Seppälät pyörittävät lapsille tarkoitettua Tuluutin bingoa museon aukioloaikoina. He ovat ideoineet museolle myös sanaristikon, onkikilpailun ja kepparikisan.
– Haimme netistä vinkkejä, että millaista toimintaa museolla voisi olla, valottaa Selja.
Alajärvellä sijaitseva Tuluutin kotiseutumuseo on avannut ovensa heinäkuuksi. Alajärvi-Seura on lyönyt hynttyyt yhteen Alajärven 4H-yhdistyksen kanssa. Alajärvi-Seura on hakenut ja saanut Hehku säätiöltä eli entiseltä Töysän Säästöpankkisäätiöltä avustusta museo-oppaina toimivien nuorten työllistämiseen. Museo-oppaat ovat työsuhteessa rekrytoinnista vastanneeseen Alajärven 4H-yhdistykseen, kun taas Alajärvi-Seura on vastannut työhön perehdytyksestä ja ohjauksesta töiden aikana.
Uusi tuleminen
Tuluutin kotiseutumuseo sijaitsee entisellä Tuluutin leirintäalueella, Alajärven terveyskeskuksen ja asumispalveluyksikkö Kultakämmenen naapurissa ja Karjakujankosken läheisyydessä. Museolle löytää opastemerkkiä seuraamalla. Kotiseutumuseossa on esillä alajärveläistä talonpoikaisesineistöä. Alajärvi-Seuran puheenjohtaja Kai Rantala kuvailee museota mahtavaksi paikaksi.
– On hienoa, että meillä on tällainen rikkaus olemassa. Haluan, että paikka pidettäisiin auki ja ihmiset pääsisivät käymään ja tutustumaan museon esineistöön ja osallistumaan museolla järjestettävään toimintaan.
Rantala muistuttaa, että Alajärvi-Seuran tapaisia pitäjäseuroja perustettiin aikanaan myös pelastamaan talonpoikaisesineistöä tuleville sukupolville.
Heinäkuun keskiviikkojen, torstaiden ja perjantaiden lisäksi Alajärvi-Seura suunnittelee museon aukioloa Aaltojen kaupunki -tapahtuman ajaksi ja tarkemmin elokuun 30. päivälle. Parin edellisvuoden aikana museo on ollut avoinna joitakin päiviä.
Tietoa itsellekin
Museo-oppaan kesätyö on ollut monella tavalla antoisaa 15-vuotiaille Sainille ja Seljalle. Tytöt valottavat, että museo-oppaan työ on avannut silmiä sille, millaista välineistöä on entisaikaan käytetty maataloustyössä ja arkielämässä.
– Moni nuori – enkä itsekään – ollut nähnyt tällaisia tavaroita, tunnustaa Saini.
Paikallishistoriakin on avautunut tytöille uudella tavalla, kun he ovat kuulleet museovieraiden tarinoita. Monet kävijät ovat museoesineitä tarkastellessaan kertoneet, että heidänkin kotonaan on ollut samanlainen esine.
Mutta entä mitkä ovat museo-oppaiden omat suosikkiesineet Tuluutin kotiseutumuseon tavaroista?
– Minä tykkään pienistä esineistä. Suosikkiesineeni on ehkä harppi, Saini puntaroi.
Selja tunnustaa, että isot laitteet ovat mielenkiintoisia ja mainitsee ryskin eli puimakoneen, jota pyöritettiin traktorilla. tällaisia puimakoneita oli Alajärvelläkin käytössä vielä 1960-luvun loppupuolella. Kylissä saattoi olla käytössä vastaavanlaisia yhteiskoneita. Tuluuttiin museoitu yksilö on Esa MP 45×51.
Tutustumisen arvoinen kohde
Kahdessa kerroksessa olevan museon yläkerrassa on naisten tavaraa, kuten Selja Saarela kuvailee. Sieltä löytyy esimerkiksi kangaspuut, vyyhdinpuut, kaappikello, opettajan pöytä, leili poikineen ja esimerkiksi puisia kakulikeppejä. Ne aseteltiin olkapäälle, samaan tapaan kuin vanhoissa elokuvissa kulkurit kantoivat vähiä kantamuksiaan.
Saini ja Selja Saarela kertovat, että museovieraat ovat tähän asti tulleet lähinnä Alajärveltä. Mutta jutunteon alla museolle tuli vieraita pääkaupunkiseudulta ja Kempeleestäkin. Museon edelleen käytössä olevasta vieraskirjasta ilmenee, että ensimmäisenä vieraskirjaan on nimensä kirjoittanut Mikko Tallbacka Alajärveltä. Vierailun päivämäärä oli 15.7.1964.
