Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta eli työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. 15 TE-toimiston sijaan maassamme toimii 45 työllisyysaluetta. Niistä vain itäisellä Etelä-Pohjanmaalla toimiva Kympin työllisyysalue on maan ainoa työvoima- ja yrityspalveluita varten perustettu kuntayhtymä. Siihen kuuluvat Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi, Lapua, Soini, Vimpeli ja Ähtäri.
Koko maan historiaa peilaten TE-uudistuksessa oli kyseessä suuren mittaluokan muutos, sillä aikaisemmin kunnat eivät olleet hoitaneet työllisyystehtäviä. Muutos merkitsi myös sitä, että TE-toimistoista eli valtiolta siirtyi nelisentuhatta työntekijää kunnille. Työllisyysalue Kympin johtaja Aki Ruotsala huomioi, että sote-uudistusta tehtiin 20 vuotta.
– TE-uudistus on vähintään yhtä merkittävä uudistus kansantalouden takia. TE-uudistuksesta ei ole puhuttu samalla tavalla kuin sote-uudistuksesta. Kun työttömyyttä on, meillä on kansantaloudellisesti haastava tilanne.
Alueellinen tasapuolisuus
Muut työllisyysalueet on rakennettu vastuukunta- eli isäntäkuntamallin mukaan. Ruotsala, joka ei itse ollut valmistelemassa Kympin työllisyysalueen toimintaa, arvelee ettei tällä alueella ehkä ollut selkeää isäntäkuntaa.
– Kuntayhtymä on tasapuolinen. Se on myös oma organisaatio, jonka kunnat omistavat yhdessä. Päättäjiä on joka kunnasta ja alueellinen tasapuolisuus toteutuu.
Kuntayhtymän ylintä valtaa käyttää yhtymäkokous, jossa on 19 edustajaa – 1–4 edustajaa jokaisesta kunnasta. Yhtymähallituksessa on puolestaan 14 jäsentä. Päätöksenteossa on kokousten osalta kiertävä systeemi eli kokoukset järjestetään työllisyysalueen eri paikkakunnilla.
Kuntayhtymän perustamisessa seurattiin lainsäädäntöprosessia, jonka mukaan työllisyysalue tarvitsee 20 000 asukkaan työvoimapohjan eli 15–65-vuotiaita asukkaita. Kymmenen kunnan yhteenliittymässä vaadittu työvoimapohja ylitettiin reippaasti.
Henkilöstö uuden äärellä
Vajaat kaksi vuotta toiminut Kympin työllisyysalue työllistää tällä hetkellä noin 50 henkilöä. Vakituisen henkilöstön lisäksi keväällä ja syksyllä on ollut määräaikaisia ja harjoittelijoita. Siirtyminen valtion työntekijöistä kunnan palvelukseen on ollut suuri haaste, suurimpana niistä hallinnollinen ero kahden toimijan välillä. Tehtävät ovat lisääntyneet koulutuskentän ja yrityspalveluiden suuntaan. Lisänä ovat tulleet asumisen ja maahanmuuton näkökulmat.
Noin 75 prosentilla vanhasta henkilöstöstä on uusi fyysinen työpaikka.
– Työ on samaa, vaikka lainsäädäntö on muuttunut ympärillä. Asiakaspalvelussa on näkynyt, miten asiakkuutta hoidetaan, kun laki on muuttunut. Esimerkiksi aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja työnhakuvelvoite on muuttunut. Myös hyvinvointialueen muutokset vaikuttavat työllisyyteen. Maailma on koventunut työnhakijan näkökulmasta lainsäädännön takia, Aki Ruotsala kokee.
Vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Kympin työllisyysalueen vahvuudeksi Aki Ruotsala nostaa kuntayhtymämallin.
– Pystymme reagoimaan työllisyysmarkkinoihin vaikuttaviin muutoksiin ketterästi, joustavasti ja toimivasti. Alueella on vahva ja sisäänrakennettu yhteistyön kulttuuri. Tunnemme toimijat ennestään ja teemme tiivistä yhteistyötä kuntien elinvoimatoimien kanssa.
Vahvuuksiin kuuluu myös rohkeus kokeilla uusia asioita. Kympin työllisyysalueelle perustettiin oma sähköisten valmennusten alusta, jota kehitetään ja laajennetaan ja jota viedään kouluihin edistämään nuorten työnhakutaitoja. Moodle-pohjaisen alustan avulla lisätään työnhakijoiden valmiuksia tarjoamalla esimerkiksi haastavassa työmarkkinatilanteessa oleville työnhakijoille verkkovalmennuksia.
Kehityksen paikoiksi Ruotsala kokee vuorovaikutuksen, joka kuuluu työllisyysalueen avainasioihin. Muiden muassa kuntapalveluihin eli elinkeinotoimeen, koulutukseen ja maahanmuuttoon liittyvissä asioissa on vielä kehitettävää.
Fyysisiä kohtaamisia lähipalvelutoimipaikoissa
Kympin työllisyysalueella on neljä toimipaikkaa. Ne sijaitsevat Alajärvellä, Alavuodella, Kauhavalla ja Lapualla. Työnhakijoita palvellaan myös Evijärvellä, Kuortaneella, Lappajärvellä, Soinissa, Vimpelissä ja Ähtärissä sijaitsevissa lähipalvelutoimipaikoissa. Siinä vaiheessa, kun työllisyyden hoitoa oltiin siirtämässä valtiolta kunnille ja suunniteltiin Kympin työllisyysalueen perustamista, päättäjät toivoivat, että Kympin työllisyysalueen palvelut olisivat kunnan järjestämänä lähipalveluita.
– Vaikka se on kustannuskysymys, se on myös arvovalinta, paaluttaa Aki Ruotsala ja jatkaa:
– Ajatus on, että kaikista tapaamisista 40 prosenttia tapahtuisi fyysisesti. Lähtökohtaisesti tapaaminen pyritään tekemään asiakkaan omalla asuinpaikkakunnalla. Joka viikko tavataan asiakkaita jokaisella paikkakunnalla. Moni meidän henkilöstöstämme työskentelee ihan mielellään Lappajärvellä tai Evijärvellä.
Ruotsala kertoo, että asiakkailta on tullut positiivisen palautteen ohella myös kritiikkiä siitä, että painotetaan työnhakijan ja asiantuntijan fyysistä kohtaamista. Kympissä uskotaan, että henkilökohtaisessa tapaamisessa tapahtuva vuorovaikutus edistää ihmisen työllistymistä. Henkilökohtaisella tapaamisella katsotaan olevan pitkällä tähtäimellä myös asiakkaan etu.
Kympin työllisyysalue on jalkautunut kaikkiin alueen kuntiin – esimerkiksi Alajärven Rokulipäiville, Kuortaneen Kuhinoille tai Vimpelin Pesisfestivaaleille.
– Markkina- ja tapahtumavieraille on haluttu kertoa, mikä Kymppi on ja että olemme kuntapalvelu, valottaa Ruotsala.
