Alajärvellä asuu lähes 500 vieraskielistä henkilöä. Heidän osuutensa kaupungin väestöstä on noin viisi prosenttia, ja joukkoon kuuluu niin kansainvälisiä opiskelijoita, työn vuoksi paikkakunnalle muuttaneita kuin Alajärvellä jo pitkään asuneita.
Maahanmuuttokoordinaattori Aire Honkola arvioi, että työikäisistä vieraskielisistä suurin osa on joko töissä tai opiskelee. Pelkästään Jamilla ulkomaisia opiskelijoita on noin 200.
Vieraskielisten määrän myötä on noussut esille myös tarve tehdä Alajärven palveluja paremmin tutuiksi uusille asukkaille. Tästä sai alkunsa ensimmäistä kertaa järjestetty, nimenomaan maahanmuuttajille suunnattu liikuntapäivä.
Idea päivään syntyi Honkolan mukaan MoniMe-kielikahvilassa käydyistä keskusteluista. – Etenkin Jamin kansainvälisistä opiskelijoista moni oli yllättynyt pelkästään siitä, että Alajärvellä on uimahalli.
Samoihin aikoihin ELY-keskukselta tuli tieto kotouttamistoimintaan haettavissa olevasta tuesta. Rahoitusta saatiin, ja Alajärven kaupunki ryhtyi suunnittelemaan liikuntapäivää yhdessä SPR Alajärven osaston kanssa.
Päivä järjestettiin kuntosalilla ja uimahallilla, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan liikuntapalveluihin käytännössä. Liikuntakoordinaattori Salla Hemminki opasti kuntosalin käyttöön, ja uimahallin puolella käytiin läpi hallin käytäntöjä aivan alkeista lähtien. Osallistujille annettiin myös neuvontaa terapia-altaan jumppaohjelmien käyttöön.
Päivään kuului lisäksi yhteinen iltapala.
Liikuntapäivään osallistui noin 30 maahanmuuttajaa, mikä on vain pieni osa Alajärven vieraskielisestä väestöstä.
Ukrainalaisia noin 80
Ukrainalaisia Alajärvellä asuvista vieraskielisistä on noin 80. Honkolan mukaan heidän määrässään on tapahtunut liikettä molempiin suuntiin: osa on muuttanut pois, mutta Alajärvelle on tullut myös uusia ukrainalaisia.
– Tähän lähes 500 vieraskielisen määrään lasketaan myös kaikki tänne jo kauan sitten muuttaneet, Honkola muistuttaa.
Ukrainalaisten lisäksi Alajärvellä suurempia asukasryhmiä on Thaimaasta, Vietnamista ja Myanmarista sekä yleisemminkin Aasian maista. Muutamia asukkaita on myös Iranista, Intiasta ja Afrikan maista.
Osa vieraskielisistä on opiskelijoita, mutta suuri osa on myös työelämässä. Honkolan mukaan esimerkiksi ukrainalaisten työllisyysaste on Alajärvellä ollut jopa yllättävän korkea.
Hän arvioi, että työikäisistä vieraskielisistä suurin osa on joko töissä tai opiskelee.
Kielen oppiminen on keskeinen haaste
Yksi suurimmista haasteista liittyy suomen kielen oppimiseen. Honkolan mukaan tämä näkyy etenkin ukrainalaisten kohdalla.
– Moni ajatteli tänne tullessaan, että sota on pian ohi ja sitten palataan kotiin. Toisaalta moni työllistyi nopeasti ja oppi siellä hieman puhumaan työhön liittyvää kieltä, mutta ei arkeen riittävää määrää.
Nopea työllistyminen on siis voinut tarkoittaa sitä, että työssä tarvittavaa sanastoa on opittu, mutta laajemman, arjessa tarvittavan suomen kielen oppiminen on jäänyt vähäisemmäksi.
Tuula Jokiaho