OsKu – osallisuutta kuntoutuksesta -hankkeen projektityöntekijänä Harri Tallbacka ja sosiaalityöntekijä Marja Mäkitalo kertovat, että sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä kuntien vastuut ja velvollisuudet vaikeasti työllistyvien henkilöiden osalta ovat siirtyneet yhä enemmän kunnille.

Vaikeasti työllistyvien osalta velvollisuudet yhä enemmän kuntien vastuulla

Tänä vuonna tapahtuneen työmarkkinatukiuudistuksen sekä sosiaalihuoltolain muutoksen myötä kuntien vastuut ja velvollisuudet vaikeasti työllistyvien henkilöiden osalta ovat siirtyneet yhä enemmän kunnille.

Järvi-Pohjanmaan alueella tähän haasteeseen vastataan mm. OsKu – osallisuutta kuntoutuksesta -hankkeen keinoin.

OsKu on Euroopan sosiaalirahaston hanke, joka toimii Järvi-Pohjanmaalla, Lapualla ja Alavudella, joista hanketta hallinnoi Alavus. Se on Kestävää kasvua Suomen rakennerahasto-ohjelman mukainen ja toteuttaa ohjelman sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta erityistavoitteen työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamisen sisältöjä.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyisyyttä sekä yhteiskunnallista osallisuutta. Tähän pyritään mm. kehittämällä kuntouttavia palveluja ja niiden sisältöjä.

Palvelujen kehittämistä toteutetaan vahvistamalla ja lisäämällä osallistumista ja työelämävalmiuksia edistävää toimintaa. Kunnissa ja yhdistyksissä luodaan ja vakiinnutetaan uusia työtoiminnan muotoja ja kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä.

Hankkeen projektityöntekijänä Järvi-Pohjanmaalla toimii Harri Tallbacka, joka kertoo hankkeen tavoitteena olevan uusien työtoimintapaikkojen lisääminen kuntiin ja järjestöihin. Hankkeen tavoitteena on kehittää hyvän toiminnan kriteerit työelämävalmiuksia edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen, sekä osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi hankkeessa syntyy uusia palveluohjauksen malleja. Näin työstä saadaan kuntatasolla koordinoidumpaa.

Hankkeen kohderyhmänä on yksin Järvi-Pohjanmaallakin tällä hetkellä satoja henkilöitä.

Kunta joutuu maksamaan takaisin valtiolle puolet työmarkkinatuesta, jos henkilö on saanut työmarkkinatukea 300-999 päivää ja he eivät ole olleet missään toimenpiteessä. Niiden kohdalta, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli tuhat päivää ja eivät ole olleet missään toimenpiteessä, palautusprosentti työmarkkinatuesta valtiolle on 70.

Alajärven kaupunki on maksanut viimeisen vuoden aikana näitä rahoja noin 312000 euroa, Soini noin 62000 ja Vimpeli 71000 euroa.

Aktivointisuunnitelma henkilölle tehdään TE-toimistossa, kun 300 päivää työmarkkinatukea on täyttymässä, käytännössä siis noin kolmen vuoden ja kahden kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Nuorten alle 25 -vuotiaiden kohdalla raja tulee vastaan jo kuudessa kuukaudessa ja jos henkilö on joutunut suoraan työmarkkinatuelle, tulee aktivoimissuunnitelma ajankohtaiseksi 300 päivän kuluttua.

Sosiaalityöntekijä Merja Mäkitalo kertoo, että tämänhetkinen työmarkkinatuella olevien aktivointiaste on Alajärvellä 41, Soinissa 36 ja Vimpelissä 44 prosenttia. Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta.

Aktiivisiin palveluihin luetaan palkkatuilla työllistetyt, työ- ja koulutuskokeilussa olevat, vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat, valmennuksissa olevat, työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevat.

Aktivointisuunnitelmissa ensisijaisena vaihtoehtona on aina löytää henkilölle sopiva toimenpide te-hallinnon palveluista, viimesijainen vaihtoehto on kuntouttava työtoiminta.

Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja voi olla kunnilla tai yhdistyksissä, ei koskaan yrityksissä. Alajärvellä kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut tänä vuonna 53 henkilöä, Vimpelissä 26 ja Soinissa 18 henkilöä vähintään kolmen kuukauden mittaisilla jaksoilla.

Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen olisi tärkeää löytää henkilölle vaikkapa työkokeilupaikka tai palkkatuettua työtä ja lopuksi työ- tai koulutuspaikka. – Hankkeella luodaan näitä malleja, joilla asiakkaille voidaan luoda aito työllistymisen polku, Mäkitalo ja Tallbacka kertovat.

Tuula Jokiaho