Kansainvälinen AVH-päivä: Liikuntaa lääkkeeksi kohonneeseen verenpaineeseen

– Tehokkain tapa hoitaa aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) on ehkäistä ne ennalta. Yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä on estettävissä. Kohonnut verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.

– AVH:n ennaltaehkäisy kuitenkin ontuu: väestön verenpaineita ja veren poikkeavia rasva-arvoja ei ole saatu kuriin, kertoo Turun yliopiston neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine.

Kohonnut verenpaine aiheuttaa muutoksia valtimoiden ja aivojen lisäksi monissa elimissä kuten sydämessä, munuaisissa ja silmissä.

– Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riski kasvaa jopa 40 prosenttia jokaista 5 elohopeamillimetrin (mmHg) alapaineen suurenemista kohti. Runsaan 10 mmHg:n verenpaineen nousu kaksinkertaistaa riskin. Erityisen haitallisia ovat hyvin korkea tai hyvin matala verenpaine sekä äkilliset muutokset, Risto O. Roine toteaa.

Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin vuosittain 25 000 ihmistä, heistä valtaosa saa aivoinfarktin. Kymmenestä aivoinfarktipotilaasta seitsemällä todetaan verenpaine, joka ei ole suositusten mukainen.

Joka toinen suomalainen sairastaa verenpainetautia

Joka toinen suomalainen sairastaa verenpainetautia eli verenpaine on yli 140/90 mmHg. Heistä joka toinen on tietoinen taudistaan ja joka toinen on lääkehoidossa. Näistä sairastuneista vain joka neljäs on hoitotavoitteessa – eli ei edes joka kymmenes, sanoo Risto O. Roine.

Verenpaineeseen voi vaikuttaa aktiivisella elämäntavalla, liikkumalla riittävästi, vähentämällä ylipainoa, vähentämällä alkoholin, suolan ja kovien rasvojen käyttöä ja lopettamalla tupakointi.

Jos elämäntapamuutokset eivät riitä kohonneen verenpaineen alentamiseen, tarvitaan aina myös lääkehoitoa. Tärkeintä on, että verenpaine alenee, toteaa Risto O. Roine.

Liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta

Liikunnan hyvät vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseen saa jo maltillisella annostuksella.

– Joka päivä puoli tuntia kestävyystyyppistä liikuntaa riittää. Liikunnan voi myös jakaa kymmenen minuutin pätkiin, kertoo liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista.

Palkinto ahkeroinnista voi tulla nopeastikin.

– Säännöllinen liikunta voi näkyä parempina verenpainelukemina jo parissa kuukaudessa. Jos ihminen yrittää laihtua tai laskea kolesterolia liikkumalla, muutamassa viikossa ei suuria vielä aikaan, mutta verenpaine palkitsee nopeammin, Kukkonen-Harjula kannustaa.

Tehoaa kuin lääke

Vasta kohoamaan päin oleva verenpaine saattaa talttua normaalilukemiin liikunnalla, mutta siitä on hyötyä myös hänelle, jolla on jo lääkitystä vaativat verenpainetauti. Parhaimmassa tapauksessa liikkumaan innostuneen lääkitystä voidaan vähentää.

– Liikunta voi laskea ylä- ja alapainetta jopa neljä mmHg eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke, Kukkonen-Harjula toteaa.

Kestävyysliikuntaa ovat muun muassa kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti tai hiihto. Elimistölle ei ole väliä, saako se liikuntaa varta vasten lenkitettynä, vai hoituuko liikunta jokapäiväisten asiointien ja askareitten yhteydessä. Kukkonen-Harjula huomauttaa, että monella päivän liikunta-annos voisi tulla kätevästi työmatkasta tai osasta työmatkaa.

Kaikki liikkumaan 10.5.

Kaikki voivat tehdä hyvää aivoterveydelleen liikkumalla tiistaina 10.5., jolloin on sekä kansanvälinen aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) ennaltaehkäisyn teemapäivä että valtakunnallinen Unelmien liikuntapäivä.

Liikunta on pääasia myös kaikkina muinakin päivinä.