Nuorisopsykiatri Kirsi Ylisaari Seinäjoen jalkautuu nyt Seinäjoelta kuntiin, mitä kautta nuorten ongelmiin voidaan pureutua paikallisesti, tehokkain tiimein.

Nuorisopsykiatria jalkautuu perustasolle – ongelmiin pureudutaan nyt yhdessä

Mielenterveysongelmat muodostavat suurimman yksittäisen terveysriskin nuorten keskuudessa. – Peräti 20 prosenttia oireilee jollain tavoin nuoruusikänsä aikana, kymmenen prosenttia tarvitsee hoitoa ja viisi prosenttia tarvitsee erikoissairaanhoitoa, kertoo nuorisopsykiatri Kirsi Ylisaari Seinäjoen sairaanhoitopiiristä.

– Nämä luvut ovat hyvin samanlaiset kautta maan ja koko läntisen Euroopan, ja mahdollisesti jopa vähän alhaisemmat kuin todellisuus on. Aikuisiällä ongelmat kuitenkin väistyvät useimpien kohdalla.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalta erikoisairaanhoidosta aletaan jalkautua perustasolle tämän syksyn ja talven aikana.

Kunnissa ja kuntayhtymissä on perustettu moniammatillisia tiimejä, joihin kuuluvat perheneuvoloiden nuoria hoitavat työntekijät, perusterveydenhuollon lääkäri, sosiaalitoimen työntekijöitä, kouluterveydenhoitajat, koulupsykologit, koulukuraattorit ja paikoin etsivä nuorisotyö.

Erikoissairaanhoidon osaamisen tiimeihin tuo nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Ylisaari.

Työtapaa on testattu pitkin kevättä ja kesää. – Perheet ovat olleet tyytyväisiä siihen, että erikoislääkäri on tullut kotipaikkakunnalle. Matkat Seinäjoelle ovat jääneet pois ja tutut työntekijät kotikunnassa ovat säilyneet.

– Onkin helpompaa, että yksi ihminen Seinäjoelta tulee tänne, kuin ratkoa asiaa yhdessä Seinäjoella.

Erikoislääkäri käy paikkakunnalla keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Työpäivään kuuluu moniammatillisen tiimin palaveri ja potilasaikoja. Ilmajoki ja Järvi-Pohjanmaa ovat pioneereja, Kaksineuvoisessa aloitetaan lokakuussa.

– Järvi-Pohjanmaalla toiminta on käynnistynyt hyvin, koska näkemyksemme asiasta on niin samanlainen. Työryhmässä on mukana ihmisiä, jotka hoitavat nuorten ongelmia ja törmäävät niihin työssään, Ylisaari sanoo ja kiittää alueen tilannetta myös siitä, että täällä on nimetty koululääkäri.

Kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat tai kuntayhtymät, lukuun ottamatta Kuusiokuntia joilla on oma terveydenhuollon ratkaisunsa, ovat kiinnostuneita ja suunnittelukokouksia on sovittu, tosin Seinäjoki kokonsa vuoksi jatkaa toistaiseksi kuten tähänkin saakka.

Toiminnan aloitusjärjestys on ollut sattumaa, kyse ei ole tärkeysjärjestyksestä. Työmuodon suunnittelu yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa on ollut positiivista ja inspiroivaa.

Muutokset liittyvät olennaisesti valmisteilla olevaan sote-uudistukseen. Soten ensisijaisena tavoitteena on tuoda palvelut lähemmäksi ihmisten arkea. Tämä tarkoittaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen lähentymistä, käytännössä erikoissairaanhoidon jalkautumista kuntiin.

Koulua käymättömiä nuoria paljon

Tämän hetken nuorten akuuteista ongelmista Ylisaari nostaa esille ne nuoret, joita ei millään keinolla saada kouluun. Taustalla voi olla erilaisia syötä, mutta asiasta on tullut laaja ilmiö.

Huolta tuottavat myös nuorten kokema masennus ja ahdistuneisuus sekä tunnesäätelyn pulmiin liittyvät viiltely ja syömishäiriöt.

Mitä vanhemmat sitten voivat tehdä? Tärkein neuvo on olla läsnä, ihan lapsuudesta alkaen, sillä tunnesäätelytaidot opitaan jo lapsina. Läsnäolo on tärkeintä, mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa.

Usein nuoret peittävät hyvin merkit ongelmistaan tehokkaasti ja ensikäynti asiantuntijan luona voi olla vanhemmille hämmästyksen aihe, koska nuoren pahoinvointia ei ole nähty.

– Jos koulunkäynti muuttuu ja keskiarvot tippuvat selvästi, koko kaveripiiri muuttuu tai aikaisemmin sosiaalinen nuori eristäytyy, pitäisi hälytyskellojen soida, Ylisaari kertoo merkeistä, joita vanhempien kannattaa nuortensa kohdalla tarkkailla.

Tuula Jokiaho