Kauppis juhlien viisikymppiseksi!

Alajärvellä juhlittiin tänään torstaina 50 vuoden iän saavuttanutta ”kauppista”, eli kaupan alan opetuksen alkamista paikkakunnalla. Kauppiksesta on tämän 50 vuoden aikana valmistunut työelämään ja jatko-opintoihin 2846 merkonomia, merkanttia ja datanomia.

Nykyisen Järviseudun ammatti-instituutin Alajärven toimipisteen juhla avattiin vauhdikkaalla Alavolin Solina -ryhmän esityksellä ”Kauppaopiston naiset”.

Syksyllä 1966 oppilaitoksessa opiskelunsa aloittanut Rainer Harju kertoi isänsä halunneen lähettää hänet kolmen viikon hitsauskurssille Vimpeliin, mutta poika piti päänsä ja lähti opiskelemaan vastaperustettuun kauppikseen!
Syksyllä 1966 oppilaitoksessa opiskelunsa aloittanut Rainer Harju kertoi isänsä halunneen lähettää hänet kolmen viikon hitsauskurssille Vimpeliin, mutta poika piti päänsä ja lähti opiskelemaan vastaperustettuun kauppikseen!

Avaussanat lausui Jamin koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Antti-Kalle Levijoki ja Alajärven kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

Koivunen totesi kauppiksen ja koko Jamin merkityksen kaupungille ja seutukunnalle suureksi.

Nuoret voivat opiskella kotoa käsin ja suorittaa työssä oppimisen alueen yrityksissä.

Kun nuorten ei tarvitse 16 -vuotiaana lähteä pois kotoa opintojen vuoksi, se vahvistaa heidän juuriaan alueelle.

Koivusen mukaan ammattioppilaitos on myös keskeinen aluekehittäjä ja sen ympärille on muodostunut voimakas kehittämiskeskus.

Työelämän kehittäjänä Jamin merkitys on suuri, koska se vastaa työntekijöiden koulutuksesta alueen yrityksiin.

Yläkoulun ja lukion tervehdys juhlaan saatiin Felix De Silvan ja Pekka Kylkilahden tuomalla musiikkitervehdyksellä.

Juhlapuheen piti Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander muistutti, miten tärkeää on huolehtia omasta ja yhteiskunnan kilpailukyvystä.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander muistutti, miten tärkeää on huolehtia omasta ja yhteiskunnan kilpailukyvystä.

Helander totesi maailman muuttuvan nyt vauhdilla, vaikka samalla elämme hitaan talouskasvun aikaa. Tämä näkyy työllisyystilastoissa, mutta nuorista ja nuorista aikuisista huolehtiminen on silti muistettava.

– Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä on tärkeää. Meidän on yhdessä pohdittava, millaisia ammatteja ja osaamista tarvitaan vuonna 2025, Helander totesi.

Vaikka talousluvut ovat synkkiä, Helander uskoo että taloudessa ollaan menossa kohti parempaa.

– On muistettava, ettei suhdanteiden paraneminen yksin riitä. Rakenteelliset muutokset ovat joka tapauksessa välttämättömiä, Helander sanoi.

– Suomen on uudistuttava ja jos niin käy, meillä on kaikki edellytykset menestystarinaan myös tulevaisuudessa. Se kuitenkin edellyttää, että huolehdimme omasta kilpailukyvystämme, niin henkilökohtaisellatasolla kuin kansantaloudenkin osalta.

Menestys- ja selviytymistarina

Muistikuvia viideltä vuosikymmeneltä juhlaan toi alkuvuodesta eläkkeelle jäänyt toimialajohtaja Seppo Aho sekä Tapani Ala-Mutkan työstämä kuvakooste tältä aikajaksolta.

Seppo Aho kuvaili menneitä vuosikymmeniä samaan aikaan menestys- ja selviytymistarinaksi.
Seppo Aho kuvaili menneitä vuosikymmeniä samaan aikaan menestys- ja selviytymistarinaksi.

Aho kuvaili menneitä vuosikymmeniä samaan aikaan menestys- ja selviytymistarinaksi. Vuonna 1966 opiskelunsa oppilaitoksessa aloitti 37 merkanttiopiskelijaa.

Yksikkö oli pieni, toimitilat vaatimattomat, mutta tuon ajan opetusaiheet eivät ole paljon tästä päivästä muuttuneet.

– Toki tietotekniikka on tullut uutena, eikä meillä enää ole oppiainetta ”urheilu ja maanpuolustus”.

Aho kertasi puheenvuorossaan oppilaitoksen historiaa. Vuonna 1973 koulu sai omat tilat ja 1986 opiskelijoiden määrä oli peräti 217 nuorta.

– Tuolloin elettiin suuruuden aikaa, mahdollisuuksia opiskella oli runsas valikoima.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä ylioppilaspohjaiset opiskelulinjat kuitenkin menetettiin ja oppilaitoksille tuli määräys uudistua. Valio-osuudet muuttuivat ja ikäluokat pienenivät.

Alajärven kauppiksessa ei muutoksien keskellä kuitenkaan luovutettu, vaan koulutus uudistui, työssäoppimista lisättiin ja Töysään saatiin oma toimipiste. Datanomikoulutus käynnistyi vuonna 2000 ja myös lukioyhteistyö on ollut tärkeitä toiminnan turvaavia asioita.

Käytännönläheistä opetusta ja yhteisöllisyyttä

Entisen opiskelijan puheenvuoron juhlassa käytti Nordea Alajärven pankinjohtaja Juha Hänninen, joka on valmistunut kauppiksesta laskentatoimen yo-merkonomiksi vuonna 2000.

Entisen opiskelijan puheenvuoron juhlassa käytti Nordea Alajärven pankinjohtaja Juha Hänninen.
Entisen opiskelijan puheenvuoron juhlassa käytti Nordea Alajärven pankinjohtaja Juha Hänninen.

Hänninen totesi tyytyväisyytensä opiskelupaikkansa valintaan ja kertoi ilolla, että moni tuonaikaisista opiskelukavereista on edelleen Alajärvellä tai seutukunnalla, mikä kertoo opiskelupaikkakunnan merkityksestä alueelle sitoutumisessa.

– Paikallisen elinkeinoelämän kannalta oppilaitoksen rooli on suuri. Monet, kuten minä itsekin, jatkavat täältä jatko-opintoihin. Itse ymmärsin vasta maisteriopinnoissa kauppiksen koulutuksen käytännönläheisyyden todellisen merkityksen.

Hänninen totesikin opintojen käytännönläheisyyden ja oppilaitoksen yhteisöllisyyden olevan niitä asioita, jotka ovat sen voimavaroja.

Oppilaitoksen tulevaisuuden näkymiä raotti Jamin rehtori Matti Väänänen todeten, että ammattikoulutuksen uusi reformi tulee jälleen muuttamaan rahoitusta suoritusperusteiseksi. Opiskelijoiden suoritukset ja tutkinnot tulevat siis entistäkin tärkeämmiksi, samoin heidän työllistymisensä ja jatkokoulutukseen sijoittumisensa opintojen jälkeen.

Jamin rehtori Matti Väänänen todeten, että ammattikoulutuksen uusi reformi tulee jälleen muuttamaan rahoitusta suoritusperusteiseksi.
Jamin rehtori Matti Väänänen todeten, että ammattikoulutuksen uusi reformi tulee jälleen muuttamaan rahoitusta suoritusperusteiseksi.

– Täällä on aikaisemminkin pärjätty hyvin suorituspohjaisilla mittareilla, joten jos menestymme jatkossa yhtä hyvin ja vielä hieman paremmin, me voimme jopa lisätä rahoitustamme, Väänänen totesi.

Päätössanat juhlaan toi Jamin koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Jaakko Harju, joka kiitti niin opiskelijoita, hyvää henkilöstöä kuin muitakin yhteistyökumppaneita.

Oman kiitoksensa lausui myös syksyllä 1966 oppilaitoksessa opiskelunsa aloittanut Rainer Harju, joka kertoi hänen isänsä halunneen lähettää hänet kolmen viikon hitsauskurssille Vimpeliin, mutta poika piti päänsä ja lähti opiskelemaan vastaperustettuun kauppikseen!
Tuota päätöstä ei pitkään kaupan alalla toimineen miehen ole tarvinnut katua.

Tuula Jokiaho