Kelivaihtelut näkyvät talvionnettomuuksissa

Talviset kelien vaihtelut näkyvät tieliikenteen onnettomuuksien määrässä, kertoo Liikenneturvan tuore selvitys 2000-luvun talviajan liikenneonnettomuuksista. Varoitukset huonosta liikennekelistä olisi syytä ottaa nykyistä vakavammin.

Riittävän ajan varaaminen matkaan ja ajonopeuden alentaminen ovat jokaisen kuljettajan käytettävissä olevat keinot alentaa keliriskiä.

”Talvi yllätti autoilijat” on lähes odotettu näky uutisotsikoissa loppusyksystä. Tilastoja tarkastellessa kelimuutokset osoittavat yllätysarvonsa useamman kerran talvikaudessa.

– Onnettomuustilastoissa näkyy kelissä tapahtuva äkillinen muutos tai erityisen huono talvikeli. Näitä niin sanottuja onnettomuuksien piikkipäiviä riittää talvesta ja alueesta riippuen aina syyskuulta huhtikuulle. Keväällä takatalvi voi yllättää ihan samalla tavoin kuin ensiliukkaat syksyllä, ja aiheuttaa liikennekaaoksia, kuvailee Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Esimerkiksi viime talvena ensimmäiset talvikelien vaikutukset koettiin tieliikenteessä lokakuussa, vaikka talvi muutoin jäi ainakin eteläisemmässä osassa Suomea verrattain myöhäisheränneeksi. Pitkässä maassa keliolosuhteet voivat vaihdella etelän ja pohjoisen välillä runsaasti – termisen talven keskimääräisellä alkamisajankohdalla on jopa kuukauden ero.

Unohtuvatko ennakointi ja talvikelivaroitukset?

Lumi ja jää kuuluvat Suomen talveen, mutta ne myös tekevät tienpinnat liukkaiksi ja talviliikenteen haasteelliseksi. Kelisään ennustaminen on tarkentunut, sen tiedotukseen on monia kanavia ja ajantasaista tietoa eri alueilta voi seurata kelikameroista.

Huono keli tulee siten harvoin yllätyksenä autoileville. Silti kelivaroitukset ja niiden mukainen ennakointi näyttävät jäävän liian vähälle huomiolle.

– Riittävän matka-ajan varaaminen ja ajonopeuden reilu alentaminen ovat jokaisen kuljettajan käytössä olevia keinoja keliriskin pienentämiseksi. Kiire ja huono keli ovat vaarallinen yhdistelmä. Mikäli mahdollista, matkan siirtäminen pahimman kelin ohi tai vaikka vain ruuhka-ajan ulkopuolelle ovat myös hyviä keinoja välttää vaikean kelipäivän harmeja, Valtonen vinkkaa.

Renkaat kelin mukaan

Talvikeliin varustautumisessa olennaista on huolehtia siitä, että autossa on hyvät talvirenkaat aina ensiliukkaista viimeiseen takatalveen asti. Suomessa henkilö- ja pakettiautoissa on käytettävä talvirenkaita joulukuusta helmikuuhun. Tätä herkemmin talvirengastusta ohjannee nastarenkaiden sallittu käyttöaika, koska nastallisten osuus talvirenkaista on edelleen erittäin suuri.

Tällä hetkellä nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta viikkoon jälkeen pääsiäisen. Käytännössä käyttöajan päättyminen voi siis vaihdella huhtikuun alusta sen loppuun. Laki sallii nastarenkaiden käyttämisen myös aina, kun keli sitä edellyttää.

– Varsinkin Pohjois−Suomessa ensimmäiset talvikelit tulevat pääsääntöisesti lokakuun puolella, joten turvallisuuden kannalta marraskuinen päivämäärä on turhan myöhäinen.

– Selvitys tukee ajatusta, että ajallisesti ja paikallisesti tiukasti sidotut rengastusmääräykset eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Sopivan talvirenkaiden vaihtamisen ajankohdan valitsemiseksi tulisi määräysten jättää riittävästi liikkumavaraa, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että vastuuttomaan riskinottoon renkaiden käytössä voidaan puuttua, Valtonen pohtii.

Ruotsista mallia Suomeen?

Ruotsissa ja Ahvenanmaalla nastallisia talvirenkaita saa käyttää lokakuun 15. päivä alkaen. Talvirenkaita Ruotsissa on käytettävä joulu-maaliskuun aikana silloin, kun vallitsee talvikeli. Määräys on joustavampi kuin Suomessa käytössä oleva kiinteä kolmen kuukauden ajanjakso.

– Jos vastaava määräys otettaisiin käyttöön Suomessa, niin ajankohta voisi olla nykyistä pidempi. Esimerkiksi: käytettävä talvikelin vallitessa lokakuun 15. ja huhtikuun 15 päivän välisenä aikana.

Säätelyssä tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että talvikeli on selkeästi määritetty ja tiedotettu, jottei valvontatilanteessa asia ole epäselvä sen enempää valvojalla kuin valvonnan kohteellekaan, Valtonen ehdottaa.