Vaili Sivula leipoi komean limpun, joka laitetaan sunnuntaina tähän koriin. Leipä siunataan Nelimarttojen kirkkopyhässä.

Vailin leipoma lämpimäinen on Marttojen kirkkopyhässä kahvipöydän kruunu!

Vaili Sivula on oppinut leiväntekemisen ja leivät arvostamisen taidon jo lapsuudessaan, kun hänen äitinsä oli taitava leipuri leipoen perheelleen leivät rukiisesta alkaen.

Tottuneen leipurin käsissä taikina syntyy ilman reseptejä ja oikean hetken vaivata taikina limpuksi tietää näppituntumalla.

– Leipä on tärkeä asia, sen voimalla suomalaiset ovat selvinneet hengissä monesta tilanteesta, Vaili Sivula sanoo ja toteaa, että leipää pitää kunnioittaa.

Marttojen kirkkopyhässä tulevana sunnuntaina leipä nostetaan jälleen sille kuuluvaan arvoonsa, sillä perinteiseen tapaan Vaili leipoi tänään perjantaina juhlaan komean sekaleipä -limpun. Se siunataan kirkossa sunnuntaina, jonka jälkeen se koristaa jumalanpalveluksen jälkeen nautittavien kirkkokahvien kahvipöytää.

– Tästä on tullut jo perinne, olen ainakin jo seitsemän vuoden aikana leiponut leivän kirkkopyhäämme, Vaili kertoo. – Juhlaan leivottava limppu on suuri, isoon koriin sopiva.

Marttojen kirkkopyhässä kiitetään kaikista maan antimista, joten leipä on oleellinen osa juhlaa.

Vaili leipoi leivän maitoon ja muut ainekset olivat suola, hiiva, kauraryyni, hiivaleipäjauho, sämpyläjauho ja pienempi osa vehnäjauhoa.

Mittoja Vaili ei osaa sanoa, paljonko mitäkin jauhoa laitetaan, sillä vuosikymmenten kokemuksella leipurin näpit kertovat, milloin kutakin ainetta on juuri sopivasti.

Litra maitoa, suolaa, hiivaa ja jauhoja takaavat taikinan herkulliseen leipään.

– Suolaakin leivässä pitää olla, muuten leipä on pilalla, Vaili sanoo vaikka tunnustautuu muuten maltilliseksi suolan käyttäjäksi.

Leipomisen taidon Vaili oppi äidiltään ja leipoessaan leipää myöhemmin omalle perheelleen, on taito karttunut. Myös tyttäret leipovat omissa perheissään kaiken leivän itse, äitinsä tavoin. – Ruisleipä on ainoa jonka ostan.

Kun sunnuntain kirkkopyhän lämpimäisen taikina on sopivasti kohonnut, Vaili tarttuu siihen tottunein ottein ja leipoo taikinan komeaksi limpuksi. Hetken vielä kohottuaan limppu pääsee uuniin paistumaan ja sunnuntaina se siunataan ja asetetaan kahvipöydän keskelle.

– Jos joku haluaa limpun ostaa, niin sekin sopii ja Nelimartat saavat tuoton, Vaili vinkkaa.

Tuula Jokiaho