Vimpelin liikuntasihteeri Ari Takala veti pienen jumpan Kultaisen iän kerholaisille.

Kultaisen iän kerholla on kivaa ohjelmaa

Vimpelin Kultaisen iän kerholla on kerran kuussa värikästä ohjelmaa seurakuntatalolla tai muualla kotikunnan sisällä. Seurakuntatalolla kahvitellaan, lauleskellaan, visaillaan tietokilpailussa, hiljennytään pieneen hartauteen ja ennen kaikkea jutellaan.

– Monella ei ole kotona ketään juttukaveria, joten meillä on paljon vapaata keskustelua, kertoo kerhon vetäjä Marjatta Järviaho.

Silloin tällöin kerho saa vieraita, vaikkapa laulavia koululaisia tai esiintyvän taiteilijan, kuten viime kerhossa runoja lausuneen Esa Rentolan. Toisinaan kerholaiset innostuvat itse esiintymään. Ja joskus kutsutaan tietyn alan asiantuntija kertomaan vanhuksille tärkeistä asioista.

– Esimerkiksi Vimpelistä lähtöisin oleva, helsinkiläistynyt tohtori Jorma Heikkilä on käynyt puhumassa vanhenevan ihmisen terveydestä.

Kerho on tehnyt myös vierailuja mm. Lakaniemeen päiväkotiin ja vanhusten palvelutaloon Hemilänrantaan sekä pukeutunut ja esiintynyt Lucia-kulkueena eri laitoksissa. Kun Vimpelin kunta täytti 150 vuotta, lähes 60 henkeä kokoontui Rantakylän koululla järjestettyyn juhlaan.

Kyläreissut parhaasta päästä ovat suuntautuneet Koskelassa asuvan Antero Lahden runsaaseen ruokapöytään.
– Soitin syksyllä Anterolle, että miten olisi, jos tultaisiin käymään. Antero kertoi ostaneensa 15 litran kattilan, kun viimeksi oli joutunut keittämään kahdella kattilalla! Syyskuussa meitä oli sitten 30 henkeä syömässä Anteron lihakeittoa. Jälkiruuaksi Antero tarjosi tyrnikiisseliä ja kahvit Kyllikki Virolaisen kakulla, Järviaho iloitsee.

Ikimuistoiset olivat myös lättykestit Seija ja Raimo Ahon mökillä Sääksjärvellä.

Onko muka aina kiire?

Seuraavan kerran kerho kokoontuu marraskuun loppupuolella seurakuntatalolle joulujuhlaan nauttimaan riisipuurosta ja joulutortuista. Hyväntekeväisyys on Marjatta Järviaholle iloa tuova asia ja hän on kiitollinen vapaaehtoisille auttajille.

– Yksin en voisi tällaista vetää. Minulla on hyvä ihmiset, jotka auttavat keittiössä. Lisäksi haemme itse kerhoon ne, jotka ovat kyytiä vailla.

Neljä vuotta kerhoa ohjannut ja mm. SPR:n toiminnassa 20 vuotta vaikuttanut Järviaho sanoo välttävänsä sanaa ”kiire”.

– Kiire-sanalla ratsastetaan liikaa. Onko ihmisillä muka oikeasti aina niin kiire?

Järviaho pysähtyy mielellään kuuntelemaan ikäihmisten tarinoita menneistä ajoista. Monella on takana sellaisia vaikeitakin aikoja, joista nuorilla ihmisillä ei ole kokemusta.

– Niillä ihanilla mummoilla ja papoilla on eletyn elämän viisautta. He ovat niin hyväntuulisia ja kaikkeen tyytyväisiä, Järviaho pohtii.

Anne Savela