Lappajärveläislähtöisen Marjatta Yli-Ollin uusin kirja Muistojen sillalla ilmestyi loppuvuodesta.

Muistojen sillalla

Monet Marjatta Yli-Ollin (o.s. Ahola) kirjojen lukijat ovat vuosikausia kyselleet, milloin tulee seuraava kirja.

Enää ei tarvitse odotella, sillä uusin kirja Muistojen sillalla ilmestyi jouluksi 2017. Valmistumista viivytti taistelu kovan vastustajan, herra Parkinsonin kanssa. Marjatta on syntynyt Lappajärvellä ja on nykyisin espoolainen.

Monet Marjatta Yli-Olli (o.s. Ahola).

Muistojen sillalla täydentää tekijänsä Järviseutu-trilogian, jossa aiemmin ovat ilmestyneet Norhan flikka ja Järvi näkyy. Kirja kuvaa eteläpohjalaista elämänmenoa tällä kertaa pääasiassa kortesjärveläisestä näkökulmasta.

Kirjan historiallinen taustoitus on vahva. Monien teemojen joukossa lukijaa varmaan kiinnostaa Kortesjärven läheisyys puukkojunkkarien keskuspaikkana pidettyyn Härmään. Kortesjärven Purmojärveltä löytyy Pellisen suku, jossa puukkojunkkarien aikaan eli hyvin voimakkaita miehiä, ”Pellisen väkövät miehet”.

Niinpä häjyt saivat kerta toisensa jälkeen opetuksia näiltä muuten tasaisilta kansanmiehiltä, joita suosittiin järjestyksenpitäjinä sekä juhlissa että yksityistiloissa. ”Ei meillä lyörä, meillä viskotahan”, totesi Pellisen vahva Erkki heitettyään häiriköimään tulleen Iso-Antin porraspäähän.

Kotona Iso-Antti kertoi rookanneensa Pellisessä pirun. Tämän tapauksen pohjalta on kuulemma syntynyt sanonta: ”Ei niin häjyä Härmäs, jottei olis Markis selkäänsä saanu”. – Heikommilla oli vähemmän keinoja vastustaa häjyjä, joten käytettiin mitätöintiä: ”Ihiminen on niin kun jotakin vailla, vaikkei siltä puutu kun järki”.

Kirjan punainen lanka on kuitenkin yhden perheen draama: perheen isä lähti 1920-luvulla Kanadaan kultaa vuolemaan, mutta oli liikkeellä huonoon aikaan. Tuli pula-aika, toimeentulo oli niukkaa eikä ollut puhettakaan, että Kortesjärvelle jääneelle viisilapsiselle perheelle olisi voinut toimittaa välttämätöntä elatuksen apua.

Kirjeitäkin tuli vähän, kunnes yli kymmenen vuoden jälkeen viranomainen ilmoitti Nikolain kuolleen keuhkotautiin. Äiti teki kaikkensa turvatakseen perheen toimeentulon, mutta ei pystynyt siihen ilman sukulaisten apua.

Äidin paha sairaus hajotti lopulta koko lapsikatraan. Kirjassa seurataan Helmin ja lasten elämää läpi kovien lapsuusvaiheitten, sodan ja seestyneen sodanjälkeisen ajan.

Puuttuvan isän, kirjoittajan isoisän, korvaajaksi nousee hämmästyttävällä tavalla isoisän isä, Pellis-seppä, joka eli korkeaan 95-vuoden ikään. Pellis-seppä oli sekä fyysisesti että henkisesti voimakas, kirjoittajan folkloristiikka-uraa ennakoiva armoitettu tarinankertoja.

Hänen yli 90-vuotiaana tehdyt haastattelunsa löytyivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistosta ja Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitokselta. Haastattelut avasivat odottamattoman näkymän vaietun Kanadassa kuolleen isoisän aikaan.

Sisarusparvi koki kovan lapsuuden, mutta eli lopulta hyvän ja pitkän elämän. Viidestä sisaruksesta vanhin, isoisänsä mukaan Matti-nimen saanut kirjoittajan setä eli 93-vuotiaaksi. Nuorin sisko asuu kirjan ilmestyessä 91-vuotiaana Kortesjärvellä ja kirjoittajan äiti, lapsista toiseksi vanhin, 95-vuotiaana Lappajärvellä.

Kirjan tarinoita täydentää noin 150 väri- ja mustavalokuvan kokoelma. Kirjan hinta on 30 euroa (plus lähetyskulut) ja sitä voi tilata tekijältä numerosta 040 542 3434 tai sähköpostitse: marjatta.yli-olli@iki.fi.


Pekka Yli-Olli