Katariina Joutsen (vas.) ja Minna Koponen sekä Aijjoos-toiminnan kehittäjä Jenni Alanen olivat mukana kiertueen avaustapahtumassa.

Aijoos aivoverenkiertohäiriöiden asialla

Suomessa arvioidaan olevan noin 82 000 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta. Vuosittain noin 14 600 suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarktinsa, noin 2 600 aivoverenvuodon ja noin 1 300 henkilöä lukinkalvon alaisen verenvuodon.

Yhteensä noin 25 000 henkeä sairastaa aivoverenkiertohäiriön vuosittain. Tämä tarkoittaa sitä, että joka päivä 68 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön. On tärkeää tunnistaa oireet, hälyttää aijjoos apua ja hakeutua hoitoon. Suurin osa aivoverenkiertohäiriön saaneista toipuu oireista huolimatta. Sairastumisen jälkeenkin on elämää.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Aijjoos-toiminnan järjestämä Tunnista AIJJOOS aivoverenkiertohäiriöiden oireet -kiertue käynnistyi Lappajärvellä noin 40 osallistujan voimin. Evijärven Inankylän nuorisoseuralla pidetään vastaavanlainen tilaisuus 13.6.

Juhani Viita-aho, Marketta Rantala ja muut Tunnista AIJJOOS aivoverenkiertohäiriöiden oireet -kiertueen avaustapahtuman osallistujat saivat purtavakseen kuvitteellisia ja mahdollisesti aivoverenkiertohäiriöön liittyviä esimerkkitapauksia, joiden pohjalta kysyttiin toimintaohjeita.

Teemakiertueella on yhteensä kuusi eri tilaisuutta. Kattavan tietoiskun lisäksi ohjelmaan kuuluu jumppaa sekä keholle että aivoille.

– Olemme huomanneet, että aivoverenkiertohäiriö eli AVH on aika yleistä. Halusimme tiedotusta tähän asiaan liittyen. Olemme kuulleet viestiä, että miehet vähättelevät oireita, eivätkä ota yhteyttä hätäkeskukseen tai lääkäriin, summaa Aijjoos-toiminnan kehittäjä Minna Koponen.

Useita oireita

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäihmisten asiakasohjausyksiön eli entisen ikäneuvolan asiakasohjaaja Katariina Joutsen opetti tunnistamaan aivoverenkiertohäiriöiden oireet: suupielen roikkumisen, halvausoireet, puhehäiriön, näköhäiriöt, näkökentän puutokset ja tasapainohäiriöt.

Yleensä AVH:hon liittyy toispuoleinen käden tai jalan voima- tai tuntoheikkous, puhe puuroutuu tai sanat eivät löydy tai molemmat silmät näkevät kaksoiskuvia. Tasapainohäiriöön liittyy kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä.
– Oireet ovat yleensä kivuttomia, mutta aivoverenvuotoon voi liittyä äkillinen ja kova päänsärky. Jollekin saattaa tulla kaikki oireet, toiselle vain yksi. Tämä riippuu myös siitä, missä kohtaa aivoissa tapahtuma on.

Karvalan nuorisoseuralla pidetyssä tilaisuudessa kroppakin sai virkistystä Minna Koposen ohjauksessa.

Jos aivoverenkiertohäiriöön liittyviä oireita ilmaantuu, tulee välittömästi soittaa hätäkeskukseen.

Katariina Joutsen evästi, että kiireellinen ambulanssikyyti sairaalan päivystyspoliklinikalle on tarpeen, sillä aivoverenvuodon liuotushoito on aloitettava ensitunteina.

Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuminen on Katariina Joutsenen mukaan elinikäinen prosessi. Laitoskuntoutus on usein tarpeellista kuntoutuksen alussa, jonka jälkeen kuntoutus jatkuu avoterapiana.

– Kuntoutuksessa vierellä kulkevat ammattilaiset ja terapeutit.

Teemakiertueen ensimmäisessä tilaisuudessa pohdittiin pienissä ryhmissä mahdollisia aivoverenkiertohäiriötilanteita ja sitä, kuinka tilanteissa tulisi toimia.

Riskitekijät huomioon

Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöihin kuuluvat eteisvärinä ja muut sydänperäiset syyt, sepelvaltimotauti, kaulavaltimoahtauma, kohonnut verenpaine, kakkostyypin diabetes, uniapnea ja elintapoihin liittyvät riskitekijät.

Minna Koponen nosti esiin esimerkiksi oikeanlaiset ruokailutottumukset. Suomessa syödään edelleen liikaa suolaa ja sokeria, eikä piilosuolaa tai -sokeria tule aina ajatelleeksi.
– Kasvisten suojaravintoaineet suojaavat verisuonia. Kalassa on puolestaan paljon hyviä rasvahappoja.

Aivoverenvuotohäiriön ehkäisemisessä tärkeintä on kestävyysliikunta: kävely, pyöräily, reippaat pihatyöt ja muu hyötyliikunta. Kestävyysliikuntasuositus on 150 minuuttia viikossa eli esimerkiksi 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa.
– On hyväksi, kun pikkuisen hengästyy, pulssi nousee ja syke kasvaa.

Pulssia nostettiin Koposen ohjauksessa. Hänen yksinkertaisilla vinkeillään, paikallaan marssien ja spurtaten pulssi nousi nopeasti. Myös yläkroppaa jumpattiin ja tasapainoa harjoitutettiin.

Virpi Poikelin