Aikuisilla vastuu lasten turvallisesta koulutiestä

Elokuussa alkavat koulut ja monen uuden ekaluokkalaisen koulutaival. Liikenneturvan kyselyn perusteella koulumatkat taitetaan useimmiten kävellen.

Vanhempien arvion mukaan lapset ovat valmiita liikkumaan itsenäisesti jalkaisin hieman yli seitsemänvuotiaana. Liikenneturva muistuttaakin vanhempia siitä, että koulumatkan riittävä harjoittelu ja kertaaminen myös ensimmäisten koulupäivien jälkeen kannattaa.

MAINOS
Koulumatkojen taittaminen kävellen harjaannuttaa lapsen liikennetaitoja ja antaa virkeyttä koulupäivään. Kuva: Liikenneturva.

Liikenneturva kysyi alaikäisten lasten vanhemmilta, miten heidän lapsensa kulkee kouluun. Neljä viidestä lapsesta kulki kävellen kouluun edes joskus.

Pyörällä kouluun polki usein tai joskus seitsemän kymmenestä (71 prosenttia). Vanhempien joskus tai usein kouluun kyyditseminä kulki 63 prosenttia lapsista.

Pyydettäessä arvioimaan lapsen valmiuksia liikkua itsenäisesti liikenteessä kodin lähiympäristössä, vanhemmat kokivat, että jalan liikkumiseen lapsi on keskimäärin valmis seitsemän ja kahdeksan ikävuoden välissä.

Itsenäiseen polkupyöräilyyn valmiuksia koettiin olevan hieman alle yhdeksänvuotiaana ja joukkoliikenteellä kulkemiseen hieman yli yhdeksänvuotiaana.

– Jos lapsi vaihtaa kulkutapaa kävelystä pyöräilyyn, voi turvallisin koulumatka kulkea eri reittiä. Olennaista on kulkea lapsen kanssa yhdessä koulumatka ja käydä läpi sen varrella vastaan tulevat liikennetilanteet, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska.

Kertaamalla koulutielle

Koulujen alkaessa koulureittiä on lapsen kanssa siis harjoiteltava. Vanhemmista lähestulkoon kaikki ne, joiden lapsi kulki kävellen kouluun, harjoittelivat koulureittiä yhdessä muutamia tai useita kertoja. Ainoastaan kuusi prosenttia ei harjoitellut koulumatkaa lainkaan.

Syyksi tähän kerrottiin, että koulumatka oli entuudestaan tuttu, turvallinen tai lyhyt. Myös koulukyyti tai kulkeminen sisarusten kanssa nousi esille. Koulumatkaa pyörällä harjoitteli yhdessä hieman vähemmän, yhteensä 78 prosenttia vastanneista.

– Vaikka koulutie olisi tuttu, kannattaa aika ajoin kouluvuoden aikana kysellä myös koulumatkan sujumisesta. Mahdollisuuksien mukaan joku aamu voisi lähteä lapsen mukana. Näin voi varmistua siitä, että lapsi osaa toimia eteen tulevissa tilanteissa ja hankalien paikkojen kohdalla voidaan yhdessä puntaroida ratkaisu juuri siinä tilanteessa, jolloin toimintaohje jää paremmin lapsen mieleen.

– Liikennejärjestelyissä voi aina tapahtua myös muutoksia esimerkiksi työmaiden takia, Niska vinkkaa.

Vastuu loppukädessä aikuisella

Koulumatkan harjoittelusta huolimatta Liikenneturva painottaa, että meillä aikuisilla on vastuu lasten turvallisesta koulutiestä. Vanhempien kyselyssä ilmaisemat huolenaiheet lasten liikenneturvallisuudesta liittyivät myös etupäässä autoilevien toimintaan.

Huolien huipulta löytyivät piittaamattomuus, rattijuopumus, tarkkaamattomuus tai muu havaintovirhe, ylinopeus ja suojateiden tai liikennevalojen kunnioittamattomuus.

– Lapsen valmiudet liikkua liikenteessä itsenäisesti kehittyvät vähitellen harjaantumisen kautta. Liikennesääntöjä noudattavat aikuiset ja selkeät liikennejärjestelyt ovat ehdoton edellytys koulutien turvallisuudelle. On olennaista, ettei lapsen tarvitse pelätä koulumatkalle lähtöä aikuisten arvaamattomuuden takia, Niska painottaa.

Exit mobile version