Vastavalmistuneista sosiaalityön maistereista 31 prosenttia ja sosionomeista (AMK) 15 prosenttia miettii alanvaihtoa, selviää Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian Vastavalmistuneiden urapolut 2019 -selvityksestä.
Erityisesti sosiaalityön maistereiden keskuudessa halu vaihtaa alaa on kasvanut voimakkaasti – kaksi vuotta sitten vastaavassa selvityksessä sosiaalityön maistereista 14 prosenttia harkitsi lähtevänsä pois alalta.
– Avovastausten perusteella syynä tähän ovat erityisesti työn kuormittavuus ja huono palkka, sanoo selvityksen tekijä Talentian opiskelijatoiminnan koordinaattori Saana Landgrén.
Työn kuormittavuus ja heikko palkkaus heijastuvat kokemukseen alan arvostuksesta. Vain 33 % vastaajista tunsi tekevänsä työtä, jota yhteiskunta arvostaa. Luku on laskenut 16 prosenttiyksikköä vuodesta 2014.
– Selvitämme säännöllisesti vastavalmistuneiden jäsentemme työuria, ja vuosi vuodelta tyytymättömyys työoloihin ja palkkaan on kasvanut. Olisiko nyt lopulta puututtava palkka- ja kuormitustekijöihin, ennen kuin alan vetovoima kärsii lopullisesti, Landgrén sanoo.
Alalla näkyy kuitenkin myös valonpilkahduksia. Määräaikaiset työsuhteet ovat vähentyneet edelliseen selvitykseen verrattuna.
Työssäkäyvistä vastaajista 57 prosenttia kertoi työskentelevänsä vakinaisessa työ- ja virkasuhteessa, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten.
Huono palkka ja työn kuormitus sosiaalialan suurimmat epäkohdat
Talentia selvitti nyt myös ensimmäistä kertaa, millaisia pitkään alalla työskennelleiden sosiaalialan korkeakoulutettujen työurat ovat olleet. Myös konkarit nostivat huonon palkan ja työn kuormituksen esiin alan suurimpina epäkohtina.
Sosiaalialan ammattilaisten työurat -selvitykseen vastanneiden mediaaniansio oli kuukaudessa 2800 euroa, joka jää noin kaksisataa euroa kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiosta.
– Palkka ei vastaa sosiaalialan korkeakoulutettujen saamaa koulutusta ja työn vaativuutta. Alalla työskenteleminen vaatii kaiken lisäksi jatkuvaa kouluttautumista, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Sosiaalialan ammattilaiset kehittävät aktiivisesti ammattitaitoaan, sillä lähes kaikki selvitykseen vastaajat olivat osallistuneet muun muassa täydennys- ja erikoistumiskoulutukseen.
Lastensuojelussa käydään mutta sinne ei jäädä
Lastensuojelu on pysynyt lehtien otsikoissa jo vuosia. Sosiaalialan korkeakoulutetuille lastensuojelu näyttäytyy vetovoimaisena tehtäväalueena, mutta siellä harvemmin tehdään koko työuraa vaan lähinnä käydään piipahtamassa.
– Tässä näkyy varmasti lastensuojelun kriisi. Lastensuojelusta lähdetään pois, kun nähdään, millaiset työolot ovat. Jos kriisi halutaan aidosti ratkaista, on työoloihin, asiakasmääriin ja palkkaukseen satsattava, Manssila sanoo.
Selvityksen mukaan sosiaalialan ammattilaisille on tärkeää työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino.
– Työnantajien ja esimiesten kannattaa tukea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, sillä se lisää sosiaalialan korkeakoulutettujen työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista, Manssila sanoo.
