Ystävyys on arvokas voimavara ja jatkuu usein läpi elämän. Eri ikävaiheissa ystävyyssuhde saattaa saada uusia merkityksiä, mutta taustalla pysyy sama yhdistävä tekijä: halu jakaa elämän tuomat ilot ja surut toisen kanssa.

Pienessä kortissa on suuri tunne – ystävänpäiväkortit postiin viimeistään maanantaina

Ystävänpäivä lähestyy ja on aika muistaa läheisiä ja rakkaita. Perjantaina 14. helmikuuta Suomessa juhlitaan ystävänpäivä, joka on toiseksi suurin korttisesonki joulun jälkeen.

Tämän vuoden ystävänpäivän postimerkeissä teemana on Ystävyyden värit. Ne on suunnitellut mainos- ja aikakauslehtikuvittaja Samuli Siirala.

Värikkäissä merkeissä kuvataan ystävyyteen liittyviä yhteisiä hetkiä, riemuja ja muistoja vuosien varrelta. Ystävyyden värit -postimerkkivihkossa on 6 erilaista kotimaan ikimerkkiä.

– Ystävyys on arvokas voimavara ja jatkuu usein läpi elämän. Eri ikävaiheissa ystävyyssuhde saattaa saada uusia merkityksiä, mutta taustalla pysyy sama yhdistävä tekijä: halu jakaa elämän tuomat ilot ja surut toisen kanssa, sanoo tuotepäällikkö Johanna Rouhe Postista.

Tänä vuonna Posti lyöttäytyi yhteen Radio Novan, Iskelmän, NRJ:n sekä KISS:n kanssa ja haastoi mukaan ihmisiä lähettämään ystävänpäivän tervehdyksiä heille, jotka kaipaavat elämäänsä enemmän ystävyyttä.

Haasteeseen vastattiin määräaikaan mennessä ja saapuneet kortit toimitetaan ystävänpäiväksi Helsinki Missiolle, Rinnekodille ja SOS-Lapsikylälle.

– On todella hienoa, että iloa voi välittää myös sellaisille tahoille, joita ei henkilökohtaisesti välttämättä edeltä tunne. Antamisen ja yllättämisen ilo on varmasti suuri sekä lähettäjälle että kortin saajalle. Muitakin ideoita tuntemattomien ilahduttamiseen voi keksiä, Johanna Rouhe rohkaisee.

Ystävänpäiväkortit tulee jättää postiin tänä vuonna viimeistään 10. helmikuuta.

Konkreettinen kortti pysäyttää ja koskettaa

Postin Ystävänpäivä-kampanjasivulle on koottu ohjeet kortin lähettämiseen, ja kampanjasivulla voi osallistua myös ystävänpäiväarvontaan.

– Kortin lähettäminen vaatii hieman enemmän vaivannäköä kuin klikkaus sosiaalisessa mediassa. Ystävyys olisi kuitenkin hyvä nähdä arjen kiireiden yläpuolella ja asiana, josta huolehtimalla voidaan edistää kummankin osapuolen hyvinvointia. Hyvin pienellä vaivannäöllä voidaan saada aikaan iso ilo, kuvailee Rouhe.

Ystävänpäivän vietto vakiintui suomalaiseen kalenteriin 1980-luvun lopulla. Suomen Punainen Risti ja Posti kampanjoivat ystävyyden juhlan puolesta vuonna 1987.