FT Sanna Joensuu-Salo väittelee Vaasan yliopistossa tiistaina 17. marraskuuta. Tilaisuus järjestetään verkossa. Kuva: Valtteri Salo.

Alajärveläinen Sanna Joensuu-Salo väittelee

Alajärveläisen FT Sanna Joensuu-Salon johtamisen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Entrepreneurial intention, behavior and entrepreneurship education. A longitudinal approach.” tarkastetaan tiistaina 17.11. Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään verkossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Vesa Puhakka Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Vesalainen.

Väitöskirjasta selviää, että korkeakouluopintojen aikaiset korkeat yrittäjyysaikomukset säilyvät vielä työelämässä. Opiskeluaikaiset yrittäjyysaikomukset johtavat myös yrityksen perustamiseen opintojen jälkeen.

– Yrittäjyys näyttäisi olevan syvällä ihmisen identiteetissä – vaikka yksilö päätyisi palkkatyöhön, unelma yrittäjyydestä säilyy. Tällaiset pitkittäistutkimukset, jossa seurataan yksilötasolla samaa henkilöä lähes kymmenen vuotta, ovat todella harvinaisia yrittäjyystutkimuksen parissa, Joensuu-Salo toteaa.

Pitkittäisseurannan avulla voidaan tutkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen ja yrittäjyysaikomusten kehittymiseen pitkällä aikavälillä.

Joensuu-Salon väitöskirjassa selvitetään yrittäjyysaikomusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehittymistä, sukupuolen vaikutusta tässä prosessissa, yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä yrittäjyyskoulutuksen merkitystä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kohdalla.

– Yrittäjyyden edistäminen on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä asia, Joensuu-Salo toteaa. – Yrittäjyys luo uusia työpaikkoja ja yleistä hyvinvointia. Omaa ammatti-identiteettiä rakennetaan korkeakouluopintojen aikana ja siksi yrittäjäksi aikovien tukeminen on erittäin tärkeää korkeakouluissa.

Korkeakoulun yrittäjyyskursseilta kumpuaa pysyvä innostus yrittäjäksi

Tutkimuksen mukaan yrittäjyysaikomuksia selittävät ennen kaikkea asenteet yrittäjyyttä kohtaan sekä usko omaan pystyvyyteen onnistua yrittäjänä. Näitä molempia voidaan tukea korkeakouluopintojen aikana.

Opintojen aikaisella yrittäjyyskoulutuksella on tutkimuksen mukaan vaikutusta vielä vuosien kuluttua. Yrittäjyyskurssit toimivat eräänlaisena ”säilöntäaineena”. Opiskelijat, jotka osallistuivat yrittäjyyskursseille opintojen aikana, säilyttivät yrittäjyysaikomuksensa vielä työelämässä.

– Tämä on merkittävää, koska pääsääntöisesti yrittäjyysaikomukset laskevat korkeakouluopintojen aikana. Valmistumisvaiheessa aikomukset vakiintuvat ja pysyvät lähes samalla tasolla työelämässä. Tästä syystä korkeakouluopinnot ovat erityisen tärkeää aikaa yrittäjyyden edistämisen kannalta, Joensuu-Salo painottaa.

– Yrittäjyyskurssien on kuitenkin oltava pedagogiikaltaan opiskelijan omaa aktiivisuutta ja käytännön kokeiluja vaativia, pelkällä luentopainotteisella kurssilla ei ole samaa vaikutusta.

Naisten uskoa menestyä yrittäjänä tärkeää tukea

Yrittäjyysaikomusten lisäksi yrittäjäksi ryhtymistä selittävät yrittäjyyden roolimallit eli vanhempien yrittäjyys sekä sukupuoli. Miehet ryhtyvät yrittäjäksi edelleen todennäköisemmin kuin naiset.

Naisten yrittäjyysaikomukset ovat miehiä matalammalla tasolla opintojen alussa ja ne myös laskevat opintojen aikana enemmän kuin miesten.

Jostain syystä korkeakouluopinnot eivät kannusta naisia ryhtymään yrittäjiksi. Yrittäjyyskoulutus toimii miesten ja naisten kohdalla vähän eri tavalla.

Miehillä sillä on positiivista vaikutusta asenteisiin ja naisilla uskoon omasta pystyvyydestä toimia yrittäjänä. Yrittäjyyskoulutuksen avulla naisten yrittäjyyttä voidaan tukea merkittävästi.

Joensuu-Salo toivookin korkeakouluihin vielä enemmän panostusta yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen ja opiskelijakohtaiseen räätälöintiin.

– Korkeakoulujen on tärkeä tunnistaa ne opiskelijat, joilla on korkeat yrittäjyysaikomukset. He ovat todennäköisesti myös tulevia yrittäjiä ja korkeakoulu voi tukea tätä yrittäjyysprosessia jo opintojen aikana, Joensuu-Salo toteaa.