Vuoden aikana ilmoitetut hirvieläinvahingot pyritään arvioimaan lokakuun loppuun mennessä. Korvaukset maksetaan seuraavan vuoden alussa. Kuva: Vesa Tolonen, Metsäkeskus.

Hirvivahinkokorvausten määrä pieneni Etelä-Pohjanmaalla hieman edellisvuosista

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tänä vuonna 56000 euroa.

Korvausten määrä on ollut pari vuotta hienoisessa laskussa. Koko maassa korvauksia maksetaan 1,3 miljoonaa euroa. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset vuoden 2019 vahinkoarvioista metsänomistajille helmikuun aikana.

Viime vuonna hirvieläinten aiheuttamista vahingoista haettiin korvauksia edelleen edellisvuotta vähemmän. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla korvauksiin oikeuttavia hirvivahinkoja ilmoitettiin vähän, vain noin 3000 euron edestä.

Vaikka taimikossa on hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja, niin korvausta ei makseta, ellei laskennallinen kasvu- ja laatutappio ylitä omavastuuta, joka on 170 euroa hehtaarilla.

Etelä-Pohjanmaalla hirvieläinvahinkoja on eniten Suupohjan alueella, jossa tehtiin lähes kolme neljästä korvaukseen oikeuttavista vahinkoarvioista.

– Tätä voidaan selittää Suupohjan alueen hirvikannan koolla. Kauhajoella, Kurikassa ja Isojoella, jonne vahingot keskittyivät, sijaitsee hirvien talvehtimisalueita.

– Rannikon hirvet tulevat siis näille alueille talvehtimaan, joka nostaa eläinmäärää ja näin kasvattaa vahinkoja, arvioi metsäneuvoja Ari Niemelä Suomen metsäkeskuksesta.

Vuoden aikana ilmoitetut hirvieläinvahingot pyritään arvioimaan lokakuun loppuun mennessä. Korvaukset maksetaan seuraavan vuoden alussa, kun Metsäkeskus on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä varat korvausten maksuun.

Vahinkoja taimikoissa voivat aiheuttaa hirvien lisäksi myös valkohäntäkauriit ja metsäkauriit. Näiden aiheuttamia vahinkoja ei Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kuitenkaan käytännössä ole. Metsäkauriin aiheuttamia tuhoja ei myöskään korvata, koska se ei ole riistavahinkolain tarkoittama hirvieläin.

Vahinkoja myös vastaistutetuissa taimikoissa

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

– Kolmen viime vuoden aikana vahinkoarvioita on tehty myös lukuisissa taimikoissa, joissa taimet on istutettu samana tai edellisenä vuonna. Vähälumiset talvet ovat todennäköisesti syynä näihin tuhoihin. Lumi ei ole suojannut puuntaimia hirviltä, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa.

Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella. Hirvivahinkoarvioinnista, vahinkokriteereistä ja korvauskäytännöistä on tietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla.