Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven yhteinen kumppanuuspöytä kokosi kotipäätteiden äärelle huikeat 71 järjestöaktiivia kaikista alueen kunnista.

Järvi-Pohjanmaan kumppanuuspöytä toteutui ennätysaktiivisena

Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven yhteinen kumppanuuspöytä sai liikkeelle niin kunnalliset kuin maakunnallisetkin toimijat, sillä virtuaalisen pöydän ympärille asettui huikeat 71 aktiivia yhteisen asian äärelle.

Kumppanuuspöydän juontaja, järjestöagentti Teija Matalamäki kertoi kumppanuuspöydän olevan osallisuuden mahdollistaja. Sitä voi käyttää yhteisen suunnittelun ja ideoinnin alustana, sekä asioiden valmistelun työkaluna.

Kumppanuuspöydän koollekutsujana toimii aina kunta tai kuntayhtymä. Tätä pöytää olivat kattamassa Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kuntien lisäksi Järvi-Pohjanmaan perusturva, Järjestöt mukana muutoksessa ja soteuudistushanke sekä Leader Aisapari.

Kevättalven aiheena kaikissa kumppanuuspöydissä on ollut järjestöystävällinen kunta.

Alajärven kaupungin tervehdyksessä alueen toimijoille kaupunginjohtaja Vesa Koivunen totesi yhteistyön pohjan alueella olevan hyvä kolmen kunnan kesken ja yhteistyö syvenee koskemaan myös järjestöjä. Vuosi sitten Alajärvellä järjestettiin ensimmäisen kerran liikuntatoimen kanssa yhteinen kokoontuminen sen sektorin järjestöille ja nyt uutena on neuvoteltu Vapepan ja SPR:n kanssa kumppanuussopimusta.

– Kolmas sektori koetaan meillä hyvin tärkeäksi, Koivunen sanoi ja kiitti vireiden järjestöjen olevan näyteikkuna koko yhteisön puolesta.

Lappajärven kunnanjohtaja Sami Alasara kiitteli niin ikään kuntien yhteistyötä, joka on alueella aivan uudella tasolla, ja uskoi että tämä positiivinen yhdessä eteenpäin menemisen henki on vallalla myös järjestökentällä.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopuolen avustuksia kunta jakaa vuodessa järjestöille 67000 euroa, mikä on merkittävä summa pienessä kunnassa ja kertoo siitä, miten tärkeänä kolmatta sektoria pidetään. – Kunta muuttuu isännistä kumppaneiksi. Meiltä löytyy valmiudet ja välineet monenlaiseen uuteen kumppanuuteen.

Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli muistutti, että kunta on sen järjestöt, ihmiset ja aktiiviset organisaatiot, eivät ne parikymmentä kunnantalolla työskentelevää viranhaltijaa.

– Vimpelissä olisi aika hiljaista ilman meidän järjestöjä, kunnan resurssit eivät mitenkään riittäisi järjestämään kaikkea sitä toimintaa, mitä yhdistykset tekevät. Viime vuonna esimerkiksi tuettiin 15 erilaista talkoohanketta kylien kehittämisrahalla, joka on alustana kolmannen sektorin toimijoille.

Leijonanmieli muistutti myös siitä, miten valtava voimavara kunnille ovat eläkeläiset, joilla on energiaa ja intoa yhteiseen toimintaan ja mittava määrä tietotaitoa sekä osaamista, jonka käyttämättä jättäminen olisi suuri virhe.

– Kolmen kunnan kesken on tehty periaatepäätös, että hankkeet ja muut tehdään jatkossa yksissä tuumin. Tällä tulee olemaan positiivinen vaikutus myös järjestöjen yhteistyöhön.

Tervehdyksensä pöytään toi myös vt. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttila, joka kertoi järjestöjen toiminnan olevan korvaamattoman tärkeää perusturvan kannalta katsottuna. Järjestöt tekevät niin ennaltaehkäisevää työtä, on varautumista ja ystävätoimintaa. – Järjestöt toimivat palveluntuottajina ja voivat tarjota asukkaille hyvinvointipalveluja siellä, minne perusturvan toiminta ei ulotu. Hyvinvoiva kuntalainen on Järvi-Pohjanmaan perusturvan suurin toive.

– Pyörää ei kannata keksiä uudestaan: kuntien ei kannata virkatyönä tehdä toimintaa, jota yhdistykset voivat tehdä tehokkaammin olemassa olevia rakenteita tai ammattitaitoa hyödyntäen.

Anttila muistutti, että yksi tärkeimpiä tekijöitä kuntien hyvinvointityössä on asukkaiden osallistuminen: järjestöjen ja yhdistysten kautta ihmiset pääsevät osallistumaan juuri heitä kiinnostaviin toimintoihin. Kun ihminen pääsee tekemään itse ja käyttämään osaamistaan, silloin kaikki hyötyvät.

– Täysin ilmaiseksi ei hyvinvointityö tule. Kunnat voivat tarjota toimitiloja, osallistavaa budjetointia, avustuksia. Suhteellisen pienillä panostuksilla panostuksella saadaan isoja hyötyjä sekä veto- ja pitovoimaa.

Alustusten jälkeen käytyä keskustelua koordinoi järjestöpäällikkö Jarmo Vesa. Hän johdatteli väen illan teemoihin, minkälaisia osallistumisen mahdollisuuksia on tarjolla, koetteko saavanne osallistumisen paikkoja, kutsutaanko teitä esim. ideoimaan, pääsettekö vaikuttamaan päätöksentekoon, osallistutteko kunnan toimintaan muulla tavoin, esim. asukasraadit, kyselyt? Miten osallistumisen kanavia voisi kehittää?

Kaksituntinen keskustelu vierähti nopeasti ja illan päätteeksi Vesa Koivunen totesi kyseessä olleen hyödyllinen ja ajatuksia herättävä tilaisuus, jossa esille tuli monta uutta asiaa.

– Kolmen kunnan voimat kerätään yhteen, kerätään mukaan kolmen kunnan järjestöt ja ryhdytään kokoontumaan säännöllisesti yhteen, Koivunen lupasi.