Tuotosten nousua selittävät monet tekijät: ensikoiden osuus karjoissa on pienentynyt ja lehmät lypsävät entistä pitempään. Lisäksi holsteinin osuus kasvaa edelleen ja sen tuotos on muita rotuja korkeampi.

Alueemme maitotiloja tuotosseurantakarjojen parhaimmistossa

Suomalainen tuotosseurantalehmä tuotti vuonna 2020 maitoa keskimäärin 10168 kiloa, mikä on 231 kiloa edellisvuotta enemmän. Keskituotos oli nyt ensimmäistä kertaa viisinumeroinen.

– Sadan parhaan tilan energiakorjatun maitotuotoksen keskiarvo on 13022 kiloa lehmää kohti, mikä on maailmanluokan huipputulos. Hyvää tuotosta selittävät muun muassa eläinten hyvä hoito ja maitotilayrittäjien osaaminen.

– Tarvitaan suuri määrä työtä, että lehmät tuottavat kestävästi noin suuren määrän maitoa. Tuottava lehmä on aina myös hyvinvoiva lehmä, sanoo johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

Tuotosseurantakarjojen keskikoko nousi 50,5 lehmään, 2,3 lehmällä edellisvuodesta. Energiakorjattu maitotuotos oli keskimäärin 10771 kiloa, jossa oli nousua yli 200 kiloa. Rasva- ja valkuaispitoisuudet pysyivät ennallaan.

Luomumaitotilojen keskituotos oli 9325 kiloa, jossa on kasvua 214 kiloa. Luomukarjoissa oli keskimäärin 66,5 lehmää, 2,8 lehmää edellisvuotta enemmän. Luomutilojen energiakorjattu maitotuotos oli 9610 kiloa lehmää kohti.

Tuotoksella mitattuna tuotosseurantakarjat ovat hyvässä tuloskunnossa. Maidon todellisen tuotantokustannuksen osalta tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä. Maidontuotantoon käytetystä rehusta 53 prosenttia on säilörehua, jonka tuotantokustannuksia lasketaan vain muutamille kymmenille tiloille vuosittain.

Myös muiden kotoisten rehujen tuotantokustannusten laskenta on vähäistä, joten ostorehukustannus on ainut tiedossa oleva kustannus.

– 50 lehmän karjassa säilörehua kuluu keskimäärin 200000 kuiva-ainekiloa vuodessa. Säilörehun tuotantokustannus voi vaihdella 10 sentistä 22:een kuiva-ainekiloa kohti. Tällöin tuotantokustannusten ero keskikokoisten tilojen välillä voi olla lähes 24000 euroa vuodessa, muistuttaa ProAgrian valtakunnallinen huippuosaaja Jarkko Storberg.

Maidon ureapitoisuus laski edellisvuosista ja oli nyt keskimäärin 26,7 – edellisvuonna 28,3 – mikä kertoo paremmasta valkuaisen hyväksikäytöstä. Alhainen ureapitoisuus ei näkynyt typen hyväksikäytössä, mikä oli lypsävien lehmien rehuannoksessa keskimäärin 29,4 prosenttia ja fosforin 30,3 prosenttia.
Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin keskimäärin yhtä paljon maitoa kuin edellisenä vuonna eli 1,47 EKM-kiloa, kun huomioon otetaan pelkästään tuotoskaudella syöty rehu.

Tuotosseurannan tuloksissa menestystä alueellemme

Parhaat 500 karjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) kg mukaan v. 2020:
16. Kivelä Petteri ja Jaana, Perho HOL, AY, 30. Tohni Joonas, Alajärvi HOL, AY, 55. Lahtinen Petri, Kyyjärvi AY, HOL, 127. Mäki Jussi Lappajärvi HOL, AY, LSK, 143. Järvilä mty Perho HOL, 144. Korpela Terho Soini AY, HOL, 206. Salmela Annukka ja Lasse Perho HOL, AY, 221. JR Farm Oy Perho HOL, AY, 266. Kananen Anette ja Ville Perho AY, HOL, BS, JE, 331. Kivelä Heikki ja Tiina Perho AY, HOL.

Parhaat 500 karjaa maitotuotoksen kg mukaan:
25. Tohni Joonas Alajärvi HOL, AY, 66. Kivelä Petteri ja Jaana Perho HOL, AY, 94. Lahtinen Petri Kyyjärvi AY, HOL, 131. Korpela Terho Soini AY, HOL, 141. Mäki Jussi Lappajärvi HOL, AY, LSK, 159. JR Farm Oy Perho HOL, AY, 216. Eteläaho mty Alajärvi HOL, AY, BA, 217. Kananen Anette ja Ville Perho AY, HOL, BS, JE, 247. Järvilä mty Perho HOL, 377. Salmela Annukka ja Lasse Perho HOL, AY, 460. Yli-Mannila Lauri Alajärvi AY, HOL, HF, 467. Virtala Anssi ja Saara Soini HOL, AY, BS, 469. Tuukkanen Antti Kyyjärvi HOL, AY.

Parhaat 500 karjaa poistettujen elinikäistuotoksen kg mukaan v. 2020:

2. Järvilä mty Perho HOL, 35. Lahtinen Petri Kyyjärvi AY, HOL, 186. Salmela Annukka ja Lasse Perho HOL, AY, 225. Mäki Jussi Lappajärvi HOL, AY, LSK.

Parhaat 20 luomukarjaa maitotuotoksen kg mukaan:

19. Kari Ville Alajärvi AY, HOL.


Tuula Jokiaho