Koronakriisi on koetellut taloutta ja työllisyyttä jo yli vuoden ja erilaisten suhdannebarometrien viestit ovat olleet kohtuullisen pessimistisiä, mutta keväällä kootuissa aluetoimijoiden näkemyksissä on orastavaa valoisuuttakin.

Etelä-Pohjanmaan kehitysnäkymissä on orastavaa positiivisuutta

Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jossa kuvataan ELY-keskusalueiden maakuntien ja seutukuntien nykytilaa sekä niiden kehitysnäkymiä.

Koronakriisi on koetellut taloutta ja työllisyyttä jo yli vuoden ja erilaisten suhdannebarometrien viestit ovat olleet kohtuullisen pessimistisiä, mutta keväällä kootuissa aluetoimijoiden näkemyksissä on orastavaa valoisuuttakin.

Parantuneiden odotusten taustalla, sekä Etelä-Pohjanmaalla että muissa maakunnissa, on oletus koronarokotusten ripeästä etenemisestä ja sen myötä tautitilanteen helpottumisesta sekä rajoitusten purkamisesta.

Arvio perustuu 10. toukokuuta julkaistuun maakunnan ja sen seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskus on laatineet yhdessä alueellisten kehittämiskumppaneiden kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu maalis-huhtikuussa 2021.

Toimialat toipuvat eri tahtiin – Apuakin on tarjolla!

Viime vuoden jälkeen monet toimialat ja yritykset ovat olleet merkittävissä haasteissa. Palvelusektorilla kriisistä toipuminen voi kestää pitkään ja tuoda mukanaan muutoksia jopa yritysrakenteeseen.

Henkilökohtaiset palvelut, matkailu, majoitus- ja ravitsemisala, tapahtuma-ala, kulttuuriala sekä henkilöliikenne ovat aloja, joihin rajoitustoimet ja vähentynyt kysyntä ovat vaikuttaneet vakavimmin kautta maan.

Teollisuuden näkymät nähdään valoisampina, mikä osaltaan heijastuu myös odotuksiin. Teknologiateollisuus on pärjännyt ennakoitua paremmin ja lähitulevaisuuden näkymät on arvioitu suhteellisen positiivisiksi. Saha- ja puutuoteteollisuudessa kriisillä on ollut jopa positiivisia kysyntävaikutuksia.

Alkutuotannon osalta näkymät arvioidaan kohtuullisen vakaiksi, vaikka tietyillä tuotantosuunnilla kannattavuuskysymykset ovat edelleen haasteena. Turvetuotannon ja turkistarhauksen osalta näköpiirissä on uhkia, joilla saattaa olla merkittäviäkin taloudellisia heijastusvaikutuksia sekä alue- että paikallistasolla.

Tapahtuma- ja kulttuurialan osalta tuleva kesä näytti laatimisen aikaan hyvin epävarmalta ja nykytiedon valossa voidaan todeta, että merkittävimmät kesäfestivaalit on jo siirretty ensi vuoteen. Kotimaan matkailulta odotetaan kuitenkin hyvää kesäsesonkia, josta luontomatkailu saa varmasti osansa.

Tässä yhteydessä on aiheellista nostaa esiin, että tällä hetkellä on erinomaisen hyvät mahdollisuudet hakea rahoitusta kansainvälistymiseen, kasvuun ja toiminnan uudistamiseen tähtääviin kehittämishankkeisiin.

Esimerkiksi digitalisaatio, vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus ovat avainsanoja, jotka korostuvat eri rahoitusmahdollisuuksissa. Toisin sanoen, erilaiset kehittämishankeaihiot kannattaa juuri nyt nostaa keskusteluun joko paikallisten tai alueellisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa.

Pitkittyneet työttömyysjaksot ja osaavan työvoiman saatavuus huolettavat

Katsauksen laatimisen aikaan työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvussa, mutta kevään viimeisimpien tilastojen mukaan tilanne on jo hieman valoisampi. Kokonaistilanteessa huolestuttavaa on, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut huomattavasti ja kasvun ennakoidaan jatkuvan.

Myös nuorten työllisyystilanne on kriisin myötä heikentynyt ja vastavalmistuneiden pääsy työelämään on vaikeutunut. Ei-toivotun kehityksen patoamiseksi tarvitaan julkisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä ja toimivaa vuoropuhelua yrityskentän kanssa.

Etelä-Pohjanmaalla meneillään olevat työllisyyden kuntakokeiluhankkeet tuovat kuntasektorin palvelut laajemmin myös työllistymisen esteiden purkamiseen.

Osaavan työvoiman saatavuus ei työttömyyden kasvusta huolimatta ole juurikaan helpottunut ja talouskasvun voimistuessa ongelma tulee korostumaan. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla olevat tekijät eivät ole kriisin myötä poistuneet.

Ratkaisuja haetaan kehittämällä koulutusta enemmän työnantajien tarpeiden mukaiseksi, joista voidaan erikseen mainita maakunnassa käynnistynyt oppisopimuksen pilotointi-hanke. Myös työperäisen maahanmuuton lisääminen on alati kasvavassa roolissa Etelä-Pohjanmaalla, jonka osalta on erilaisia kehittämishankkeita meneillään.