Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat lokakuussa – Möksyssä satoi 118 milliä

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi.

Sateiden johdosta vedenlaatu heikkeni vesistöissä, mutta toisaalta pohjavesitilanne parani.

Lokakuun sateet nostivat järvien pintoja ja jokien virtaamia

Lokakuussa satoi runsaasti erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen alueella. Esimerkiksi Kaustisen Tastulan sadeasemalla satoi 140 mm ja Alajärven Möksyn asemalla 118 mm lokakuun aikana.

Kaustisen sademäärä oli toiseksi suurin kuukausisadanta vuodesta 1991 alkaneen sadeaseman havaintohistorian aikana. Suurempi kuukausisadanta (142 mm) löytyy vain elokuulta 2004.

Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi.

Sateet näkyivät myös jokien virtaamissa, jotka nousivat erityisesti Kälviän-, Perhon- ja Kruunupyynjoella. Kälviänjoella virtaama nousi lokakuussa suuremmaksi kuin kevättulvan aikana, mutta muuten virtaamat jäivät tämän kevään tulvavirtaamia pienemmiksi.

Perhonjoen alaosalla Kaitforsilla virtaama oli lokakuun alussa noin 5 m3/s. Virtaama nousi sateiden seurauksena suurimmillaan 23.10. tasolle 123 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama Kaitforsissa oli 71 m3/s. Patanan tekojärven vedenpinta nousi jopa 1,7 m ja oli lokakuun lopussa noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla.

Ähtävänjoen vesistöalueella tavoitevyöhykkeen alapuolella ollut Lappajärven vedenpinta nousi lokakuun sateiden seurauksena yli 30 cm. Vedenpinta oli lokakuun lopussa 12 cm ajankohdan tavoitevyöhykkeen ylärajan yläpuolella. Alajärven pinta nousi lokakuun aikana noin 25 cm ja päätyi lähelle säännöstelyn ylärajaa.

Lapuanjoen alaosalla Kepossa virtaama oli lokakuun alussa vain 3–4 m3/s. Suurimmillaan virtaama oli 23.10. tasolla 98 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama Kepossa oli tasolla 72 m3/s. Hirvijärven tekojärven pinta nousi lokakuussa noin 70 cm ja Kuortaneenjärven pinta noin puoli metriä. Kuortaneenjärven pinta oli lokakuun lopussa 35 cm ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla.

Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli lokakuun alussa 9 m3/s. Suurimmillaan virtaama oli 24.10. tasolla 193 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama Skatilassa oli 95 m3/s. Kalajärven tekojärven pinta nousi lokakuun aikana noin puoli metriä ja päätyi lähelle säännöstelyn ylärajaa.

Närpiönjoen alaosalla virtaama oli lokakuun alussa noin 3 m3/s. Suurimmillaan virtaama oli Närpiönjoen alaosalla 23.10. tasolla 50 m3/s. Lokakuun lopussa virtaama oli 22 m3/s. Kivi- ja Levalammen tekojärven pinta nousi lokakuussa noin 25 cm.

Sateiden jälkeen jokivesien happamuustilanne heikkeni

Sisävesien pintalämpötilat laskivat lokakuun alun noin 10 asteesta loppukuuhun mennessä eli +5.. +6 asteen tuntumaan. Jokivedet oli alkukuusta ravinteikkaita ilmentäen jokiin kohdistuvaa kuormitusta. Happamuutta kuvaava pH oli pääosin kohtuullisen hyvällä tasolla eli 6–7 välillä.

Kuun puolivälin jälkeiset runsaat sateet nostivat vesien pintoja ja heikensivät selvästi vedenlaatua. Kuuma ja kuiva kesä ja kesää seuranneet syksyn sateet ovat muodostaneet happamien yhdisteiden synnylle ja huuhtoutumiselle poikkeuksellisen otolliset olosuhteet.

Pienissä jokivesistöissä, kuten esimerkiksi Kälviänjoki, Vöyrinjoki ja Maalahdenjoki, pH laski hyvin alhaisiin lukemiin eli välille 4–4,5. Näin alhaiset arvot ovat vesieliöstölle laajalti haitallisia. Myös kalakuolemat ovat mahdollisia, jos pH laskee edelleen. Suurissa joissa, kuten Kyrönjoella ja Närpiönjoella, pH pysyi kuitenkin yli 5 arvoissa.

Sateet myös samensivat vesiä voimakkaasti. Happamille olosuhteille tyypillisesti jokien fosforipitoisuudet olivat lokakuun lopulla melko alhaisia, kun taas typpipitoisuudet olivat erittäin korkeita.

Pohjavedenpinnat nousussa

Pohjavesivarannot ovat vihdoinkin hyvää vauhtia täyttymässä runsaiden syyssateiden jälkeen, kun haihdunta ja samalla kasvien tarvitsema vesimäärä on oleellisesti vähentynyt.

Lokakuun alusta asti pohjavesipinnat ovat kääntyneet reippaasti nousuun. Pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvoissa tai jopa hieman keskiarvoja korkeammalla.